Kirkon paikka ratkaistiin Pietarissa

Rääkkylän kirkko näkyy sijaintinsa takia kauas niin maalla kuin järvenselälläkin.

Ensimmäinen kirkko pitäjässä valmistui 1600-luvulla kirkonkylän Myllymäelle, nykyisen nuorisotalon paikalle. Isovihan aikana se vaurioitui, ja kulopalon seurauksena kirkko tuhoutui kokonaan vuonna 1765.

Seuraava kirkko päätettiin rakentaa Oravilahdelle Kuusikonmäelle, jossa on nykyisin nähtävillä muistomerkki rakennuksesta. Tämäkin kirkko paloi vuonna 1793.

Keskustelu tulevan kirkon sijainnista oli kiivasta, ja lopulta sijainti kirkonmäellä ratkaistiin Tukholmassa kuninkaan hovissa. Tulipalo koitui myös tämän kirkon kohtaloksi, ja se tuhoutui jumalanpalveluksen jälkeen puhjenneen ukkosenilman sytyttämänä vuonna 1837.

Seuraavat 14 vuotta seurakuntalaiset olivat väliaikaisen jumalanpalvelushuoneen varassa, ja uuden kirkon sijainti puhutti jälleen. Suomi oli siirtynyt tässä vaiheessa Venäjän vallan alle, ja viimeisimmän kirkonpaikan päätti nyt tsaari Pietarissa.

Kirkonrakentaja mestarina

Nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1849. Hirret haettiin Pyssysalosta, ikkunat Sortavalasta ja kattomateriaalit Pietarista.

Arkkitehti Ernst Lohrmanin piirtämä rakennus kohosi Kerimäen kirkon juuri valmiiksi saaneen kuuluisan kirkonrakentajan Theodor Tolpon valvonnassa. Kirkko valmistui vuonna 1851. Urut saatiin juuri vuosisadan vaihtumisen kynnyksellä, ja niiden vihkimistilaisuudessa oli soittamassa kuuluisa säveltäjä Oskar Merikanto.

Puinen ristikirkko edustaa samaa tyyppiä kuin Ruokolahden kirkko. Tasavartisen sisäviisteisen ristikirkon keskustasta kohoaa kookas kahdeksankulmainen kupoli. Länsiristin päähän liittyy suippohuippuinen korkea torni. Kirkkosalissa kiertää keskikupolia kannattavien pylväiden varaan rakennettu lehterikerros.

Kirkkoa on korjattu vuosien saatossa, 1960-luvulla se sai sähkölämmityksen, seuraavana vuosikymmenenä uusittiin urut. 1980-luvulla se maalattiin ulkopuolelta uudelleen ja kuparikatto asennettiin samalla vuosikymmenellä.

Vastaa