Kunniaheinämiehen titteli yllätti Annikki Logrénin

Kanttori Annikki Logrén on 40:s kunniaheinämies. Rääkkylä-Seuran puheenjohtaja Helena Paakkinen kertoo perinneyhdistyksen asettuneen yksimielisesti valintansa taakse.

Hienon kanttoriuran tehnyt Logrén jää eläkkeelle lokakuun lopussa.
– Kanttori Logrén on kuulunut pitkään ja tärkeällä tavalla rääkkyläläisten elämään, Helena Paakkinen kiittelee.

Kunniaheinämiehen palkinto on jaettu yleensä kansanmusiikkifestivaalin alkuohjelman aikana. Kanttori vastaanotti huomionosoituksen totuttua myöhemmin, sillä sovittujen työtehtävien hoitaminen oli etusijalla.

– Olen seurannut aiempien vuosien palkittuja ja iloinnut kuinka huomionosoitukset ovat menneet oikeaan osoitteeseen. Nyt en ole kyllä ihan varma siitä.
Logrénilla ei ole tapana tuoda esille osaamistaan tai tekemisiään. Pitempään kunnassa asuneet tietävät, kuinka erityisellä tavalla kanttori on onnistunut saavuttamaan seurakuntalaisten luottamuksen.

Opiskelusuunnitelmat
selkiytyivät urkuparvella

Vesannon kunnassa kasvanut Logrén aloitti 11-vuotiaana tiiviin soittoharjoittelun kotiin hankitun pianon äärellä.
– Harmonilla muistan harjoitelleeni lapsesta asti soittoa. Synnyinkunnassani asui taitava harrastelijapianisti, joka opetti minuakin – kiitos Marjatta Nuutiselle.

– Olisinkohan ollut keskikoulun viimeisellä luokalla, kun Vesannon silloinen kanttori Erkki Männikkö kysyi, että haluaisinko opetella urkujen soittoa. Hän vei minut sitten urkuparvelle. Siitä syttyi rakkaus urkuihin.

Maalaismaisemissa kasvanut Logrén sai ensimmäisen työpaikkansa pääkaupungista. Hänet valittiin Tapanilan kirkon kanttoriksi 1972. Kanttorin tie päätyi lopulta Tuusulan Jokelan kirkon kautta Rääkkylään, josta hän sai viran vuonna 1984.
– Se voi tuntua hassulta, mutta mietin jo silloin, että tässä on eläkepaikkani. Maalaisihmisenä tuntui hyvältä asettua Rääkkylään.

Seurakuntalaisten
tuki on ollut tärkeää

Paikallislehtiä lukemalla ja kuntalaisiin tutustumalla Logrén pääsi nopeasti sisään elämään rääkkyläläisenä.
– Pienessä seurakunnassa ihmiset tuntevat toisensa. Seurakuntalaisten osoittama tuki tälle työlle on tuntunut tärkeältä oman motivaation kannalta.
Hartauksien, kirkkokuoron sekä lasten laulukerhon parissa ja ikäihmisten kanssa tehty työ jatkuu Logrénin osalta elokuun toiseen päivään asti.

Kertyneiden lomapäivien pitäminen jouduttaa sopeutumista marraskuussa alkaviin eläkepäiviin. Hänellä ei ole suuria suunnitelmia uutta aikakautta varten. Eläkeläinen antaa asioiden mennä omalla painollaan.
– Ainakin alussa nautin siitä, että on aikaa sukulaisille ja erityisesti mummona olemiselle.

Kanttori Annikki Logrén kertoo kunnian kanssa olevan niin ja näin, mutta heinämiehen titteli sopii hänelle erinomaisesti.

Jaa:

Facebook