Sarastuksesta tehostetun palveluasumisen yksikkö

Sarastuksen ovi on avoinna muutokselle.

Suunnitelman taustalta löytyy Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin yhteinen vanhuspoliittinen strategia. Muita palvelurakenneuudistuksen painopisteitä ovat ostopalvelujen muuttaminen omaksi toiminnaksi ja palveluiden keskittäminen.

Liperin sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Liisa Naukkarisen mukaan lokakuussa toimintansa aloittavaan yksikköön asutettaisiin vain vanhuksia, joilla ei ole tarvetta laitoshoitoon.

– Suomi on laitostanut ihmiset. Siihen emme saa pyrkiä. Nyt sairaalassamme makaa 20-30 vanhusta, jotka eivät sinne kuulu, Naukkarinen harmittelee.

Muutoksesta kerrottiin omaisille tiedotustilaisuudessa toukokuun puolessa välissä.

– Omaiset kyselivät kovasti. Selvitimme asiat tarkasti, ja palaute oli pääasiassa myönteistä, Naukkarinen kertoo.

Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vuoteen 2012 mennessä vain kolme prosenttia 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla laitoshoidossa. Tällä hetkellä luku on Liperissä 7,2 prosenttia.

Suositukset vähentäisivät laitoshoidon paikat puoleen nykymalliin verrattuna. Vastaavasti tehostetun palveluasumisen paikat lähes tuplaantuisivat.

Kunnalle tuntuvat säästöt

Ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden määrä Liperissä kasvaa noin 500 hengellä seuraavan viidentoista vuoden aikana.

Liperin Sosiaali- ja terveysosaston palvelurakennesuunnitelman mukaan laitoshoidon vähentäminen vaatiikin kotiin annettavien palveluiden, omaishoidon palveluiden ja tehostetun palveluasumisen tehostamista.

Kokonaisuudessaan muutoksesta seuraisi Liperille ja Outokummulle mittavia kustannussäästöjä. Ne olisivat sosiaali- ja terveysosaston laskelmien mukaan nykymallin kustannuksiin verrattuna reilut puolitoista miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä.

Laitospaikastaan vanhus maksaa koko eläkkeellään lain määräämää 90 euron omaa käyttöosuutta lukuunottamatta. Tehostetussa palveluasumisessa vanhus elää vuokrasuhteessa ja maksaa tarvitsemistaan palveluista.

Vanhuspalvelujen johtaja Leena Laanisen mukaan tehostetussa palveluasumisessa asukkaan maksama osuus on kuitenkin sama kuin laitoshoidossa.

– Laitoksessa maksajana on vain kunta ja asukas. Vuokrasuhteessa Kela maksaa asumistukea ja lääkkeistä normaaleita korvauksia, Laaninen kertoo.

Lääkäri kahdesti viikossa

Sarasteen 21 huoneessa olevat 25 laitospaikkaa muuttuvat suoraan tehostetun palveluasumisen käyttöön.

Suurimpiin huoneisiin kunta uskoo voivansa sijoittaa muun muassa pariskuntia.

Vakinaista henkilökuntaa uuteen yksikköön tulisi seitsemäntoista henkeä, joista kolme sairaanhoitajia. Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunnan ja asukkaiden suhde on laitosta pienempi.

Tästä huolimatta vanhuksille luvataan suunnitelmissa ympärivuorokautista, yksilöllisistä tarpeista lähtevää hoivaa ja huolenpitoa sekä nimetty omahoitaja.

Lääkäri järjestetään uudessa mallissa Sarastukseen kahdesti viikossa. Kiireelliset tapaukset hoidetaan normaalisti terveyskeskuksessa.

Asukkaille järjestettävää viriketoimintaa sälytettäisiin osittain vapaaehtoistyön harteille. Suunnitelmassa linjataan yhteistyötä tehtävän tiiviisti muun muassa seurakunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen, kuten Punaisen Ristin, kanssa.

Vastaa