Myyrien nokkeluus koettelee yrittäjien huumorintajua
Jyrki Hirvonen näyttää kuinka tämänkin omenapuun sato-odotukset romahtivat myyrän jälkiin.
Kääpiöivään perusrunkoon vartetuista omenapuista noin joka seitsemäs on varmasti historiaa.
Peltomyyrätkin ovat osoittaneet vahvuutensa, kun jopa verkon alta on onnistuttu kaivautumaan omenapuun juurelle. Paikoin myyräverkon alle on muodostunut pieni rako syystä tai toisesta.
Tällaista tilaisuutta tuholaiset eivät ole jättäneet hyödyntämättä.
– Tarhassa on kuutta eri lajiketta ja nämä ovat maistuneet yhtä hyvin myyrille, Jyrki Hirvonen tietää.
Tuhoutuneilla omenapuilla oli edessään neljäs kesä tarhassa ja sitä ennen niitä oli jo kasvatettu parisen vuotta. Tuhansien eurojen vahinko ei silti ole lamaannuttanut Niemishovia pyörittävää pariskuntaa. Jyrki ja Päivi Kölhi-Hirvonen paikkaavat vahinkokohdat uusilla istutuksilla.
– Rivit täytetään samoilla lajikkeilla. Tällaisen omenatarhan arvioitu tuottava elinkaari on 25 vuoden mittainen, isäntä toteaa.
Myös edellisenä vuonna istutetut mansikkaviljelmät kärsivät myyräkantojen räjähdysmäisestä kasvusta.
Jyrki Hirvonen ja Päivi Kölhi-Hirvonen ovat pyörittäneet monipuolisen tarjonnan omaavaa Niemishovin marjatilaa vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 1996 tehtiin päätös luomutuontantoon siirtymisestä.
Supervuosina monet kasvit uhattuina
Myyriä syövien pöllöjen esiintymistiheyden perusteella Liperi ja Rääkkylä kuuluvat eniten tuhoja kärsineiden alueiden joukkoon Pohjois-Karjalassa. Tuhot ovat tulleet tutuksi niin kotipuutarhureille, metsänomistajille kuin hedelmä- sekä marjanviljelijöille.
– Vakuutusyhtiöt eivät korvaa myyrien aiheuttamia tuhoja. Katovahinkolaissa ei tunneta tällaista, joten tuhot ovat yrittäjän vastuulla, hedelmä- ja marjaviljelijäin liiton hallituksen jäsen Ismo Ruutiainen toteaa.
Myös liiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana toimiva Ruutiainen tietää myyräongelman toistuvan aina silloin tällöin. Poikkeukselliset myyrävuodet vaihtelevat myös alueittain suuresti toisistaan.
– Myyrien torjumiseen ei ole oikein tehokkaita keinoja. Juttelin erään yrittäjän kanssa ja hän oli käyttänyt reilusti torjunta-aineita. Tämä henkilö kertoi, että myrkyt oli kyllä syöty, mutta niin oli mansikatkin.
Ismo Ruutiainen uskoo liiton hallituksen pohtivan tarkkaan kuluvan kesän aikana miten myyrien aiheuttamiin ongelmiin olisi saatavissa helpotusta jatkossa. Tuholaisen elämän kierrosta ei ole käytössä kattavaa tutkimusaineistoa, joka saattaisi nykyistä paremmin auttaa viljelijöitä ennaltaehkäisemään vahinkoja.
Myyrät eivät onnistu viemään yrittämisen iloa
Pikkupuron taimiston koriste- ja marjapensaat sekä hedelmäpuut ja monivuotiset kukat ihastuttavat asiakkaita Rääkkylän Pyssysalossa. Taimistoyrittäjä Jorma Hakulinen on huomannut, että myyrät ovat olleet liikkeellä sankoin joukoin.
– Pensaita on syöty aika paljon taimikentällä. Niitä on vaikeampi suojata.
Myyrien torjunta-aineet tuntuvat toimivan parhaiten, kun kyseisiä jyrsijöitä on harvemmassa.
– Niin kutsutut välikasvitkin kärsivät myyrien supervuosina. Herukat eivät yleensä maistu, mutta nyt niihinkin on tullut myyrävaurioita.
Myyriä tai ei, Jorma Hakulinen on silti iloinen lähes 15 vuotta harjoittamastaan ammatista.
– Tässä työssä viihdyttää monipuolinen toiminta. Viikkotolkulla ei tarvitse tehdä yhtä ja samaa, varsinkin kun paljon erilaisia viljeltäviä kasveja.
– Harmittaahan se, jos myyrien tai muiden seikkojen takia jokin juttu ei onnistu.tukset romahtivat myyrän jälkiin.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.