Kuntalaisaloite monimuotolukiosta

Eeva-Kaisa Karhukorpi ei halua kuopata liperiläistä lukio-opetusta. Arkistokuva Jutta Kurki.

Perheenäiti ja lääketieteen tohtori Eeva-Kaisa Karhukorpi on tehnyt kuntalaisaloitteen lukio-opetuksen jatkamisen puolesta. Hän esittää, että Liperi käynnistää neuvottelut Joensuun kanssa lukio-opetuksen järjestämiseksi monimuoto-opetuksena.

Vastaavanlainen käytäntö on Oulun seudulla, Oulun lyseo on huolehtinut 6 100 asukkaan Tyrnävän kunnan lukio-opetuksesta vuodesta 1999. Tyrnävä tarjoaa opetustilat, ja oppilaat osallistuvat Oulusta annettavaan opetukseen videoneuvotteluyhteyden välityksellä.

– Opetukseen sisältyy myös lähiopetusta, jolloin opettaja tulee Tyrnävälle tai oppilaat menevät Ouluun, Karhukorpi selvittää aloitteessaan.
Hän tietää, että tulokset ovat olleet hyviä, tyrnäväläiset ovat menestyneet kirjoituksissa.

– Tyrnävän kunnan maksettaviksi ovat tulleet vain kiinteistökulut. Tyrnävän sivistysjohtajan mukaan tarvittavien laitteiden hankintakustannukset olivat pienet sivistystoimen budjettiin nähden.

Loisimisellakin rajansa

Karhukorpi on ollut yksi äänekkäimpiä lukion lopettamisen vastustajia.
– On se ihmeellistä, että yli 12 000 asukkaan kunta rupeaa loisimaan siten, että laittaa lapset naapurikaupungin huolehdittavaksi, hän sanoo.
– Pidän lukiota tärkeänä, koska se kasvattaa aivoja. Kaikista opiskelijoista ei toki tule einsteineja, mutta lukio antaa hyvän yleissivistyksen.
Karhukorpi arvelee, että lukioon kelpaava aines hakeutuu ”olosuhteiden pakosta” entistä enemmän ammattikouluihin ja vie opiskelupaikat heiltä, joista tulisi hyviä sähkömiehiä, metallimiehiä ynnä muita käytännön alojen ammattilaisia.

– Itä-Suomen läänin alueella oli viime vuonna noin 450 nuorta, jotka eivät sijoittuneet yhteishaussa toisen asteen koulutukseen perusopetuksen päättymisvuonna.

Hänen mielestään ei ole inhimillistä, että maaseudulla asuvalla opiskelijalla saattaa vierähtää jopa kolme tuntia päivässä koulumatkoihin. Karhukorpi pelkää, että vanhempien varallisuus voi ratkaista nuorten suuntautumisen jatko-opintoihin, sillä lukiolaisille ei ole tarjolla kohtuuhintaisia, valvottuja asuntoloita opiskelupaikkakunnilla kuten ammattikoululaisille.

Hän toivoo, että aloite otettaisiin vakavasti.
– Jos kunta ei lähde tähän, niin olemassa on vielä yksi keino. Eli palataan ajassa taaksepäin ja perustetaan lukion kannatusyhdistys.


Ei täysin mahdoton ajatus

Joensuun koulutustoimenjohtaja Mauno Väänänen oli alkuviikosta koulutuksessa eikä äkkiseltään lähtenyt kommentoimaan, olisiko Karhukorven esitystä mahdollista toteuttaa.
Kaupungin koulutuslautakunnan puheenjohtaja Timo Elo (kok.) ei tyrmää täysin ajatusta.

– Monimuoto-opetus on ollut esillä aiemmin seudullisissa keskusteluissa. Se on kuitenkin nähty vaikeaksi toteuttaa. Sinänsä ei ole mahdotonta ajatella, että kehitettäisiin järjestelmä, jossa esimerkiksi vahva koulutuskaupunki Joensuu myy lukiopalveluita monimuoto-opetuksena naapurikunnille tai kauemmaksikin, mikäli kunnat sitoutuvat täysimääräisesti huolehtimaan kustannuksista.

Joensuussakin joudutaan tarkastelemaan lukioverkon laajuutta. Muun muassa Enon lukion jatko on epävarmaa.
– Kaupungin koulutustoimen ensisijainen tehtävä on kuitenkin huolehtia
laadukkaasta ja riittävän laajasta lukiotarjonnasta oman kaupungin alueella.
– Joensuussa on toimiva ja laaja lukiojärjestelmä, joka tarjoaa koulutuspaikkoja myös liperiläisille vapaan hakeutumisen periaatetta noudattaen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *