Liikenteen kasvukipuja

Hiljaiselo entisen Ylämyllyn varuskunnan alueella on päättynyt. Satojen asukkaiden muutto Paloaukean kankaille on palauttanut vähintään varuskunta-aikaisen elon. Sen myötä myös liikenne sillä suunnalla on vilkastunut ja lapsiperheiden muutto alueelle tuonut aivan erilaista vilskettä.

Lapsiperheiden, päiväkotilaisten ja koululaisten myötä Jyrin teille ja poluille on ilmaantunut aivan uudenlaista liikettä, joka tulee käynnistyneen koulurakentamisen myötä vielä merkittävästi kasvamaan.

Alueen asukkaiden huoli siitä, miten liikennejärjestelyt uudessa tilanteessa ja tulevaisuudessa toimivat, on vähintään aiheellinen.

Kasvun tuomat kivut on tiedostettu ja tarveselvitys kunnassa tehty, mutta asiantuntijoiden laatima kokonaissuunnitelma tältä osin puuttuu. Kun isompiin rakenneratkaisuihin ei ole pelimerkkejäkään, edetään pienten askelten taktiikalla.

Jyrin kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä on – kaikessa hiljaisuudessa – syntynyt ratkaisu, joka tuo jonkinlaisen helpotuksen hankalaan yhtälöön. Jyristä ollaan aukaisemassa noin kilometrin mittaista yhdystietä Rykmentintieltä Pärnävaarantielle ja sitä kautta kulkua Polvijärventielle. Näin osa Joensuu-Kuopio -tielle suuntautuvasta liikenteestä purkautuu ensi syksystä alkaen sitä kautta. Ratkaisu on tarpeen ja sillä estetään Kirkkoniemen uuden lähiön liikenteen sumppuuntumista Patteristontielle eli alueelle, jossa liikkuu paljon lapsia.

Yhdystien viereen valmistuu myös kevyen liikenteen väylä. Erillistä kustannusarviota ei tiehankkeelle ole, sillä se on sisällytetty osaksi alueen kunnallisteknistä rakentamista.

Kaikkien palasten yhteennivominen keskeisiltä osilta vanhaan rakennuskantaan ja liikenneratkaisuihin tukeutuvalla alueella on hyvin haasteellista. Jostain joudutaan pakostakin tinkimään.

Kohtalainen rajoitus Ylämyllyn ja Jyrin liikenteelliselle kehittämiselle on myös kunnan taloudellinen tilanne. Jo nyt suunnitteilla ja tekeillä olevat investoinnit kasvattavat merkittävästi kunnan (=kuntalaisten) velkataakkaa.

Lisäksi tiehallinnon omaksuma kanta, jossa kunnat joutuvat maksumiehiksi omalla alueellaan, on muodostumassa isompien ratkaisujen esteeksi. Sillä on vaikutuksensa erityisesti alueen isompiin linjauksiin ja sitä kautta kokonaisuuden hallintaan.

Eritasoliittymän rakentaminen joko ns. Shellin tai Polvijärventien risteykseen olisi vähänkin pitemmällä tähtäyksellä välttämätön pelastus alueen liikenteen ruuhkautumiseen ja ongelmiin. Kun kymmenen ja sadat miljoonat uppoavat valtion kassasta Kehä III:n sisäpuolen ongelmiin, vaaditaan ahtaalla olevia kuntia niiden omassa mittakaavassa isojenkin hankkeiden vetureiksi ja rahoittajiksi.

Ikään kuin kokonaiskehittämisen tulpaksi on eritasoliittymän suunnitteluvastuukin nyt sysätty Liperin kunnan harteille. Lisäksi siltä odotetaan merkittävää panosta investointikustannuksiin. Ennuste on tällä hetkellä valitettavan huono. Hanke tuskin etenee.

Jaa:

Facebook