Kiekkoväki perää taas jäähallia

Suomen jääkiekkoliitto ry:n Savo-Karjalan alue tukee vaatimuksia.

– Savo-Karjalan alueen jäähalliverkko on hyvä, mutta Joensuun talousalueen osalta olemme todenneet, että lisäjään tarve voitaisiin tyydyttää Ylämyllylle rakennettavalla hallilla, joka palvelisi paitsi liperiläisiä myös joensuulaisia harrastajia. Uudisrakennusten osalta Ylämyllyn jäähalli on ensimmäisellä sijalla tärkeysjärjestyksessä, sanoo aluepäällikkö Jukka Kostiainen.

Kostiaisen mukaan kaikissa yli 20.000 asukkaan kaupungeissa on jäähalli. Samoin useimmassa Liperin kokoluokkaa olevassa kunnassa.

Liperin Kiekko on Pohjois-Karjalassa ainoa jääkiekkoliiton järjestämiin juniorisarjoihin osallistuva seura, jonka kotipitäjässä ei ole jäähallia tai tekojäätä.

Seuran puheenjohtaja Tero Kuittinen muistelee vuosituhannen vaihteen hallifarssia. Päättäjät kaatoivat pitkälle suunnittelun hankkeen – rakennuspuitakin oli jo kaadettu – viime metreillä.
Kuittinen sanoo, että päätös oli katkaista kamelin selän. Kiekkoilijat ovat sinnitelleet eteenpäin talkootyön ja vanhempien viitseliäisyyden ansiosta.

– Halliasia on kytenyt koko ajan. Melkeinpä joka vuosi ollaan muistutettu kuntaa hallista, koska se on merkitty liikuntastrategiaankin. Meidän on vähän pakko ravistella näitä päättäjiä, sanoo Kuittinen, joka istuu itsekin kunnanvaltuustossa.

Esityksille on lähinnä vain nauraa hörähdelty.

– Monesti vastaus on ollut, että jos itse maksatte.

Jukka Kostiaisen arvioi tarkoituksenmukaisen jäähallin hinnaksi kahta miljoonaa euroa.

Kunnan ruvettava selvityspuuhiin

Tiistaina antamassaan julkilausumassaan Liperin Kiekko vaatii, että kunnan on selvitettävä jäähallin rakentamisen kustannukset sekä rakentamiseen saatavien tukien taso.

Samalla tulisi selvittää, voisiko halli toimia yritysvetoisesti. Silloin hallia pyörittäisi osakeyhtiö, jonka osakkaisiin kunta kuuluisi.

– Yritysvetoinen malli on selkein käyttötalouden kannalta. Jääaikaa myytäisiin Joensuun talousalueen seuroille. Kunnallinen malli olisi ehkä käyttäjien kannalta edullisempi, mutta sen ylläpitäminen olisi kalliimpaa, Kostiainen sanoo.

Malliesimerkki toimivasta jäähalliosakeyhtiöstä on Outokummussa. Eikä sen perimät maksutkaan ole tähtitieteellisiä.

On arveltu, että edellinen jäähallihanke kaatui sijoituspaikasta syntyneisiin erimielisyyksiin. Kuittisen mukaan ainakin seura yksimielinen siitä, että hallin tulisi olla hyvien kulkuyhteyksien varrella Ylämyllyllä, ei Jyrinkylässä eikä Pärnävaaralla.

– Pitäähän Ylämyllylläkin olla liikuntapaikkoja. Kunnan pitäisi ymmärtää, että uudet veronmaksajat haluavat rahoilleen muutakin vastinetta, kuin veden, jätehuollon ja katuvalot. Jos Liperiin halutaan lisää asukkaita, heille pitää myös tarjota jotakin.

– Jäähalli ei ole luksusta vaan se on perusliikuntapaikka. Se palvelisi myös muita kuin jääkiekkoilijoita ja sitä voisi käyttää erilaisten tapahtumien pitopaikkana, Kuittinen muistuttaa.

Joka tapauksessa pois luonnon armoilta

Viime kausi oli hankala kiekkojunnuille. Ulkojäille ei ollut pahemmin asiaa leudon talven vuoksi. Outokummun jäähallista löytyi onneksi vuoroja ja vieläpä inhimilliseen vuorokaudenaikaan.

Liperin Kiekko on päättänytkin, että kaikki joukkueet pelaavat vastedes hallisarjoissa. Myös kaikki harjoitukset pidetään Outokummun jäähallissa. Juniorit aloittavat säännöllisen jääharjoittelun tämän kuun aikana.

Seura täyttää 30 vuotta syksyllä.