Pitäisikö Ierikan kirkkoa muistaa laatalla?
Ierikan kirkko on kalliossa oleva noin kolme metriä pitkä ja runsaat kaksi metriä korkea halkeama, jonka pohjalle pääsee pienempi mies ujuttautumaan sivuttain.
”Sotamiesten muinainen lymypaikka kuuluu olevan muuan luonnon muodostama kallioluola Liperissä Päivilän mailla Haiskussa.”
Näin kertoi historiallisia asioita läpiluotaava Kotiseutu-niminen aviisi (ei sukua Kotiseutu-uutisille) vuonna 1911. Tekstin mukaan luolassa asui kaksi liperiläismiestä aikana, jolloin Suomesta otettiin väkisin sotamiehiä. Sukulaiset vievät ruokaa piileskelijöille, joista toisen nimi oli Eerik Leskinen. Eerik vääntyi kansan suussa Ierikaksi, ja luola sai nimen Ierikan kirkko.
Kotiseudun jutun löysi museoviraston kirjastosta helsinkiläinen eläkeläinen Samuli Manninen, joka käy usein vapaa-ajanasunnollaan Päivilässä. Kesämökiltä on linnuntietä pitkin lyhyt matka luolalle. Lapsuudessaan Manninen vieraili mystisellä luolalla joitakin kertoja perheensä kanssa.
Kotiseutu ei kerro, mitä aikaa elettiin, kun luola toimi nuorukaisten väliaikaisena kotina. Manninen epäilee, että tapahtumat sijoittuvat isonvihan aikaan 1713-1721, jolloin maamme oli venäläisten miehittämä. Näin hän ymmärsi mummonsa Roosa Mannisen kertomuksista.
– Mummollani oli joitakin luolasta löydettyjä tavaroita, kuten vanha käsiase ja tulusraudat.
Roosan aviomies oli muuten Liperin kirkkoherrana toiminut Salomon Manninen, joka kuoli vuonna 1915.
Samuli Mannisen mielestä luola ansaitsisi muistolaatan, jossa valotettaisiin hieman paikan historiaa.
– Ajattelin ottaa asian puheeksi, kun kävin luolalla pitkästä aikaa viime kesänä, 68-vuotias Manninen kertoo.
Mielenkiintoinen tieto
Kotiseutuasioita vaaliva Liperi-seura on järjestänyt vuosien mittaan useita muistolaattoja eri puolille pitäjää. Seuran puheenjohtaja Juhani Kosonen tuntee kunnan historiaa todella paljon, mutta hänelle Ierikan kirkon olemassaolo on aivan uusi asia.
– Tämähän on erittäin mielenkiintoinen tieto. Luolan tekee vielä mielenkiintoisammaksi, jos siellä tosiaan on piileskelty isonvihan aikaan. Pitää käydä katsomassa ja miettiä sitten jatko, Kosonen sanoo.
Tietoa kirjoittajasta
