Liperin juhlavuoden ja tulevaisuuden tekijöitä muistettiin

Tunnustuksen saivat nuoret maatalousyrittäjät Mikko Lihavainen (vas.) ja Reeta Lehtinen, nuoret yrittäjät Mika ja Marko Kurvinen, joista paikalla oli Mika, vuoden kulttuuriteon tekijä Hannu Virolainen ja vuoden nuorisotyön tekijä Jaana Tarkkonen. Vuoden julkkisteon tekijän Marko Koskenkorvan muistamisen nouti hänen puolisonsa Saila Ehrukainen.

Sen kunniaksi kunnanvaltuuston maanantaisen kokouksen aluksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Reijonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Karukannas ja kunnanjohtaja Hannele Mikkanen jakoivat kannustuspalkinnot eri elämänalojen edustajille.

Vuoden nuorena maatalousyrittäjänä palkittiin Viinijärvellä syntynyt ja viime kesänä ison viljelytilan emännäksi tullut Reeta Lehtinen. Korhosen sukutilalla viljalla on peltoa runsas sata hehtaaria. Tilalla kasvatetaan lisäksi muun muassa kuminaa ja ruokohelpiä.

Sukupolvenvaihdoksen myötä Reeta teki ennakkoluulottoman ratkaisun ja palasi tilalle viime kesänä. Hän on tradenomi, jolla oli vakituinen palveluasiantuntijan työ Helsingissä valtakunnallisessa viestintäalan yhtiössä.

* * *
Saman nuoren maatalousyrittäjän tunnustuksen tykötarpeineen sai myös Mikko Lihavainen, joka on Ahonkylän poikia. Hän opiskeli agrologiksi Kiteellä ja hoitaa nyt 22 lypsylehmän ja 22 nuoren lehmän tilaa.

Usko maatalouteen ja nimenomaan lypsykarjatalouteen on Mikolla vahva. Hän jatkaa yksin tilanpitoa runsas kuukausi sitten toteutetun sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

* * *
Vuoden nuorina yrittäjinä palkittiin veljekset Marko ja Mika Kurvinen, joiden harteille Ylämyllyllä toimiva Suomen Biathlon viime vuonna tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen siirtyi. Vanhemmat ovat edelleen mukana taustalla, äiti hallituksessa, isä suunnittelutehtävissä.

Ampumahiihdon taululaitteita ja ekoasejärjestelmiä kehittelevä ja valmistava yritys suuntautuu voimakkaasti kansainvälisille markkinoille. Lisäksi yritys tekee kasvavalla vauhdilla alihankintatöitä kotimaan metalliteollisuudelle.

* * *
Liperin juhlavuotena kulttuuri nousi poikkeuksellisen vahvasti esiin. Kesän kohokohta oli pitäjän historiaan pohjautuva Leipäpeili-näytelmä, jonka käsikirjoittaja ja pääosan esittäjä Hannu Virolainen palkittiin Vuoden kulttuuriteosta.

Vuoden nuorisoteosta palkittu monitoiminainen Jaana Tarkkonen kertoi kiitoksessaan tyttärensä sanoin, että saatu tunnustus, joka ei ollut jokapäiväinen, teki hänet onnelliseksi.

Jaana on ollut perustamassa viimeksi Ylämyllyn Samoojia. Hän toimii tämän partiolippukunnan puheenjohtajana. Hän on vetänyt kauan Honkalammen Nuorisoseuraa sekä kouluttanut ja ohjannut lukuisiin tilaisuuksiin mm. näyttävät kansantanssiesitykset. Esiintyjinä on niin pikkupirpanoita kuin varttuneitakin.

* * *
Kunnia vuoden julkkisteosta lankesi viinijärveläiselle Robinson-seikkailijalle Marko Koskenkorvalle, jonka katsojat äänestivät Nelosen televisio-ohjelman suosituimmaksi kilpailijaksi. Marko oli itse viemässä avustuskuormaa Bosnian romaneille, ja tunnustuksen vastaanotti Miss XL:ksi viime vuonna valittu kihlattu Saila Ehrukainen.

Kulttuuri pitää mielen terveenä

– Saatuani tämän kirjeen joka kertoi, että minut on nimetty vuoden 2005 kulttuuriteon tekijäksi Liperissä, en pyörtynyt. mutta se antoi uskoa ja varmasti myös voimaa jatkaa tällä valitsemallani tiellä, Hannu Virolainen sanoi kiitospuheessaan.

– Kulttuuri-sana merkitsee monen byrokraatin mielestä vain rahanreikää. Etymologisesti kulttuuri tarkoittaa kuitenkin aineellisen ja henkisen kehityksen astetta. Latinantuntijat ymmärtävät sen viljelyksenä ja jalostamisena. Miten mukavalta se soinnahtaakaan, tuo viljelys täällä Liperin leipä- ja kulttuuripitäjässä!

– Liperi kulttuuripitäjänä – sen enempää kuin leipäpitäjänäkään – ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ellei siihen jatkossakin satsata. Ja se tarkoittaa, ikävä kyllä, myös rahaa. Nälkätaiteilijan imago ei ole enää kummoinenkaan saavutus. Talkootyö on kokenut inflaation, talkoolaiset ovat vähissä ja verottajankin mielestä kaikesta työstä pitäisi maksaa prosentit valtiolle.

– Rahaa siis pitäisi käyttää. Mutta kun kunta on köyhä ja täynnä rahanreikiä kuin emmental-juusto. Tärkeintä on satsata sosiaalitoimeen, Tässä mielestäni onkin asian ydin. Olemme saaneet lukea Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta, josta kävi ilmi, että kulttuuria harrastavat ihmiset ovat henkisesti huomattavasti terveempiä kuin ne, jotka eivät mitään harrasta. Tutkimuksessa mukana olivat kuntien kulttuuripalvelut: kirjastot, museot, teatteri jne.

– Toivoisinkin teidän, hyvät päättäjät, pohtivan niitä säästöjä, joita kulttuuria tukemalla saadaan aikaan, sillä mielenterveystyö ei ole halpaa sekään. Virkeällä mielellä, terveenä ja elämänuskoisena on ilo harrastaa ja työskennellä.

– Toivon että Liperiä voidaan vastedes tehdä tunnetuksi kulttuuripitäjänä, Virolainen päätti terveisensä päättäjille.

Jaa:

Facebook