Kun päätoimittajan huoneessa oli kahvila

Kyllä Aila Kärki muistaa, miten hän keskikoulua käydessään asioi Liperin kirkonkylällä Nuutisen talon kirjakaupassa. – Siihen aikaan piti itse ostaa kirjat, vihkot ja kynät, Kärki viittaa Eila Kareeseen, joka myöhemmin hoiti kaikkien pitäjän koulujen kirjajakelun.

Yhteisestä pöydästä yksin kotiin

Kyllä Impi-mummo muistaa, miten ennen vanhainkodissa työskennellessäni vanhukset ruokailivat pitkän pöydän ääressä. Niin mekin lähitalojen ikäihmiset vielä vähän aikaa täällä Penttilänpihassa lounasta syömme.

Liikenneluotsi on vertaisohjaaja

Kyllä mummo muistaa, miten minä Tuula Laeslehto en kerran nähnyt lumisateella autoillessani mitään. Rekka ajoi minua vastaan, ja siitä aiheutui iso pölläkkä. Minä haluan muistuttaa kaikkia, että hiljentäkää ihmiset omaa nopeuttanne, jos lumisateella kohtaatte rekka-auton.

Mitä ovat enter, kursori ja paluunäppäin?

Kyllä mummo muistaa, kun 80-luvulla ammattikoululle saapui tietokone minun, Riitta Liimatan, ollessa vielä nuori opettaja. Sellainen PC eli personal computer, jossa oli musta ruutu ja valkoista tekstiä in English. Kävin kursseilla, mutta en ymmärtänyt tietokonekieltä. Pää meni sekaisin, syntyi vastareaktio tietokoneita kohtaan.