Pitääkö olla kevytkenkäinen
Kyllä Leskirouva tietää kevytkenkäisyyden tärkeyden. Mikä voisi olla parempaa talven kylmyyden ja raskaiden askelten jälkeen kuin heittää estot menemään ja riisua paikat paljaiksi – sukelluttaa varpaat pehmeään ruohoon tai hivelevään järviveteen!
Leskirouva niin nauttii kesästä pienissä sandaaleissa. Askel on kevyt ja hyppelehtivä, ja kuumuus hiottaa mukavasti. Kevyin kengin jaksaa tehdä kaikkea eri lailla talveen verrattuna ja itsensä ottaminen huolettomasti vapauttaa mielen ja kehon. Näin Leskirouva toimii.
Anteeksi, nyt Leskirouva ymmärsi kysymyksen toisen ulottuvuuden…
Tähän ei oikein voi kommentoida, sillä leskirouvat saavat aivan turhaan syyttelyä ja paheksuntaa ihmisten puheista ja väärinkäsityksistä. Leskirouva tuomitsee tällaisen.
Kun Leskirouva hipsuttelee kesällä paljain varpain ja kevyissä asusteissa sekä luo viekoittelevan katseen ihan vain kesään, tuomitsevat katseet seuraavat. Tämä on väärin: lesket ovat oikeutettuja hyväksyviin katseisiin, kulkivatpa he asussa missä hyvänsä ja tekivätpä mitä hyvänsä. Kuka määrittelee ihmisten
oikeudet? Leskirouva aivan tuohtuu tästä.
Katsokaapa tätä kuvaa! Tällainen Leskirouva on kesällä – tai no, totta puhuen oli jokunen vuosikymmen sitten, kun ei vielä ollut Leskirouva, vaan nuori rouva. Kyllä vanhankin rouvan on oikeus olla samanlainen.
Kukka varpaissa ja hiuksissa sekä auringon pilke silmissä; niin on oltava.
Nautinnollista kesää kaikille, toivottaa Leskirouva luoden flirttailevan katseen kesään ja rynnäten hullutellen Suomen suloiseen suveen.
Leskirouva
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.