Ehkä talvi ei pääsekään yllättämään
Talvi yllätti autoilijan, tavataan todeta joka ikinen syksy. Kovin nerokasta kuvaa hokema ei meistä ihmisistä kuitenkaan anna – vuorottelevathan vuodenajat kohtalaisen vakiintuneen rytmin mukaisesti. Ilmastonmuutos on toki omiaan sotkemaan pinttyneitä uskomuksia helmikuisista hiihtoretkistä ja heinäkuisista heinäntekohelteistä, mutta ennusteiden mukaan terminen talvi ei lähivuosikymmeninä ole Pohjois-Karjalassa uhattuna.
Ensilumi ei tietenkään leijaile maahan säntillisen käsikirjoituksen mukaisesti. Tilastonikkarit tietävät kertoa, että aikaisimmillaan ehjä lumipeite on saatu näille leveyksille 27. syyskuuta. Näin tapahtui rapiat kolme vuosikymmentä sitten, vuonna 1986. Kymmenen vuotta myöhemmin Pyhäselän mittauspisteelle putoili lunta vasta 28. marraskuuta. Keskiarvojen valossa lumi tulee Joensuun seudulla maahan 30. lokakuuta. Eli ensi viikon tiistaina.
Mutta! Eilen aamulla taivaalta tippui jotain märkää ja valkoista, kun kurvailin työmaalle kesärenkailla varustellulla automobiililla. Toimituksen kahvipöydässä intouduttiin oitis analysoimaan hiutaleiden koostumusta ja niiden vaikutusta liikenteeseen. Säätutkaakin tarkkailtiin ja rengasrulettia pyöräytettiin ajatuksen asteella.
Sateesta viis, omasta mielestäni olen tänä vuonna varautunut varsin hyvin astetta talvisempiin olosuhteisiin. Mies on varannut ajoneuvolleni ajan renkaidenvaihtoon ja asentanut sisätilalämmittimen pelkääjän paikan paikkeille. Isä on lorauttanut samaisen kulkupelin tuulilasinpesunestesäiliöön pakkasenkestävää nestettä ja hankkinut kinnasraapan. Vielä kun saisin uuden talvitakin ostettua, itselleni.
Tietoa kirjoittajasta
Hanna
Hanna-Leena Kunttu häärii arkisin Kotsarin toimituksessa. Vapaa-ajalla hän karkaa mieluusti mökkimaisemiin tai vaihtoehtoisesti kiduttamaan itseään lenkkipoluille – Otto-koiran kanssa tai ilman.