Kansalaiset tahtovat tulla kuulluksi

Ihmisten aito kuuleminen ja osallistumisen helppous tukevat pohjoiskarjalaisten osallisuutta. Myös se, että kuntalaisten kuulemisella on merkitystä päätöksenteossa, koetaan merkitykselliseksi.

Näkemykset käyvät ilmi maakunnallisesta osallisuuskyselystä, jonka teki Meijän maakunta yhteistyössä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Touko-kesäkuussa järjestettyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan 321 ihmistä, joista liperiläisiä oli 21 ja rääkkyläläisiä 13. Enemmistö (77%) vastanneista oli naisia.

Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä; lisäksi siihen oli mahdollista osallistua paperilomakkeella maakunnan kirjastojen toimipisteissä sekä kirjastoautoissa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään aikanaan maakunnan osallisuussuunnitelman laatimisessa.

Valtaosa – 77 prosenttia – vastanneista oli sitä mieltä, että asukkaiden osallisuutta voidaan parhaiten lisätä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä käyttäjien kanssa. 69 prosenttia vastanneista antoi arvoa myös sille, että asukkaiden mielipide selvitetään ennen päätöksentekoa.

Tärkeimpinä keinoina vaikuttaa maakunnan asioihin pidettiin maakuntavaaleissa äänestämistä (52%), keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia (51%) sekä kyselyihin vastaamista (46%). Ehdolle asettuminen maakuntavaaleissa kiinnosti vain harvaa (5%).

Tietoa ihmisten kokemuksista maakunnan kehittämisen pohjaksi haluttiin kerättävän sähköisillä kyselyillä (67%), asukastilaisuuksilla (47%) ja sähköisellä palautelaatikolla (42%).

Tietoa osallistumismahdollisuuksista vastaajat tahtoivat saada eri kanavia pitkin. Tiedotuskanavista eniten mainintoja keräsivät maakunnan verkkosivut (54%), seuraavaksi tärkeimpinä viestintävälineinä pidettiin eri lehtiä, muun muassa paikallislehtiä (41%).

Kyselyyn vastanneet pitivät tärkeänä sitä, että maakunnan asukkaita kuullaan tasapuolisesti, ketään syrjimättä. Kuulemisen kun katsotaan luovan pohjaa yhteisöllisyyden syntymiselle maakunnassa.

Jaa:

Facebook