Kirkonrakentajien tarina oopperaksi

Liperiläinen Paavo Joensalo näki Tolpojen suvun historiassa draaman merkkejä, joiden pohjalta hän käsikirjoitti, sävelsi ja tuotti kirkko-oopperan.

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit jatkaa lukemista.

Viikonloppuna Liperin ja Rääkkylän kirkoissa esitettävä Tolpojen tarina -kirkko-oopperan ensimmäiset sykäykset saivat alkunsa 1990-luvun lopulla, kun säveltäjä ja ohjaaja Paavo Joensalo ihasteli silloisesta koti-ikkunastaan näkyvää Liperin kirkkoa.

– Ajattelin tuolloin tutustua Liperin kirkon rakentajien, Tolpojen suvun, historiaan. Sieltä paljastui muun muassa se, että Magnus Tolpo menehtyi kesken Kerimäen kirkonrakennustöiden poikansa 23-vuotiaan Theodorin käsiin, joka sitten jatkoi nuoresta iästään huolimatta isänsä aloittaman urakan loppuun. Ajattelin heti, että tässä on oopperan ainekset, juuri sitä draamaa, joka kuuluu oopperaan, kertoo elämäntyönsä arkkitehtinä tehnyt Joensalo.

Seurakuntien tuella täyteen mittaan

Nykyään Viinijärvellä asuva Joensalo teki vuosituhannen taitteessa Tolpojen tarinaan liittyen ensin pienen libreton ja sävelsi muutamia kappaleita, joiden päähenkilönä onTheodor Tolpo.

– Olin yhteydessä Kerimäen seurakunnan rovastiin Toivo Loikkaseen vuonna 2018, joka kiinnostui teoksesta, joten kasasin pöytälaatikossa lojuneista osasista minioopperan Kerimäen kirkon 170-vuotisjuhlaan. Vastaava miniooppera esitettiin myös Sotkamossa vuonna 2020. Lopulta muut seurakunnat, joissa on Theodorin rakentama kirkko, liittyivät tukemaan hanketta täysimittaisen teoksen aikaansaamiseksi.

Theodor Tolpo toimi Rääkkylän kirkon rakennustöiden vetäjänä. Kirkko valmistui vuonna 1851.

– Hän sai vaimokseen rääkkyläläisen Mari Hirvosen. Hirvosen isä oli todennut, että kerta Tolpo oli suoriutunut kirkonrakennuksesta sen verran hyvin, niin vieköön tytön matkaansa. Hääkohtaus on myös mukana esityksessä.

Pariskunta päätyi monien vaiheiden jälkeen asumaan Liperin kirkonkylän läheisyyteen Harjulan kartanoon.

Virheen seurauksena muutto Liperiin

Liperin kirkko valmistui vuonna 1858. Theodorin viimeinen maallinen leposija löytyy kirkon viereiseltä hautausmaalta äitinsä viereltä.

Joensalo nostaa esityksestä yhden episodin, josta ilmenee Theodorin omistautuneisuus.

– Joensuuhun rakentamansa talon rakennustarkastuksessa oli ilmennyt, että yksi uuni oli rakennettu lankkujen päälle, hän suivaantui virheestä niin kovasti, että päätti vaihtaa paikkakuntaa ja muuttaa Liperiin. Viimeisessä kohtauksessa, kuolinvuoteellaan, hän palaa vielä tuohon tapaukseen, maallisten asioiden äärelle.

Tolpot olivat kirkonrakentajia kolmessa suvussa, myös Theodorin isoisä Mårten on oopperaesityksessä merkittävässä roolissa.

– Esityksessä Mårten on sielu tuonilmaisiin. Hän toimii kertojana saarnastuolista käsin.

– Minä ja kapellimestarina toimiva Esko Alanen olemme teekkareita, joten kyllä siellä pilkahtaa hiukan myös teekkarihuumoria, Joensalo naurahtaa.

• 

Tuotannon tukena seurakunnat ja museot

Tänä vuonna 80 vuotta täyttäneen Joensalon tuottama kirkko-ooppera juhlistaa samalla myös Eiku ry:n 15-vuotista taivalta.

Tolpojen tarina -oopperan kesto on noin tunti kaksikymmentä minuuttia. Esiintyjiä siinä on yhteensä 25. 

– Meillä on solisteina seitsemän oopperalaulajaa, joita säestää yhdeksänhenkinen kamariorkesteri. Jännitystä riittää aina loppuhetkille asti, koska yhdenkin jäsenen poissaolo noin pienessä kokoonpanossa on merkittävä.

– Mukana on myös liperiläisiä nuoria, jotka olivat esiintymässä myös viime kevään dino-oopperassa. Haastavinta näissä teoksissa on aina solistien löytyminen, Joensalo jatkaa.

Kirkko-oopperan kantaesitys pidettiin Ruokolahden kirkossa viime perjantaina.

– Esitys muotoutuu koko kiertueen ajan, kun esittäjät pääsevät aina vain syvemmälle rooliinsa.

Oopperaesityksessä­ käytettäviä lavasteita on pakettiautollinen.

– Tähkä-museolta on lainassa vanhoja esineitä. Puvut tulevat Tampereen työväenteatterin pukuvuokraamolta, Joensalo mainitsee.

Kiertueen ajan esiintyjät majoittuvat seurakuntien tarjoamissa tiloissa.