Hanhipeltokokeilu käynnistyy – Liperiin ja Rääkkylään ei perusteta hanhipeltoja
Luonnonvarakeskus tutkii tänä vuonna käynnistyvässä kaksivuotisessa hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta.
Hanhipeltoja perustetaan Pohjois-Karjalaan Kiteelle ja Tohmajärvelle.
Kesäkaudella 2021 hanhipeltokokeilussa on mukana kuuden viljelijän peltoja. Kaikkiaan yli kaksikymmentä viljelijää oli kiinnostunut kokeilusta.
− Pellot valittiin tutkimukseen siten, että saatiin mahdollisimman isoja ja yhtenäisiä peltoja alueilta, joilla on viime vuosina ollut erityisen runsaasti valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja, hanhipeltohankkeen johtaja tutkimusprofessori Jukka Forsman kertoi torstaina järjestettyssä tiedotustilaisuudessa.
− Karkotusta ei pystytä järjestämään koko Pohjois-Karjalan alueelle, joten se kohdennetaan tutkimuksen kannalta tärkeille ja hallittavissa oleville alueille.
Valkoposkihanhia levähtää kevätmuuton yhteydessä runsas määrä myös Liperissä ja Rääkkylässä, mutta suurimmat massat kohdistuvat juuri Tohmajärven ja Kiteen alueille.
Liperissä tämän kevään suurin valkoposkihanhien parvi, 90 lintua, on tavattu Papelonsaaressa. Rääkylässä Oravilahdella on tavattu 130 kiertelevää hanhea, suurin paikallinen parvi on ollut Kylmäpohjanpreerialla, jossa on tavattu 100 valkoposkihanhea.
Suomen yli muuttavan valkoposkihanhipopulaation koko on noin 1,3 miljoonaa lintua.
Valkoposkihanhi on tällä hetkellä Suomessa rauhoitettu. Esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhi on riistalaji.
Torstaina Luonnonvarakeskuksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoi, että valkoposkihanhen siirtäminen riistalajiksi olisi ”selvitettävän arvoinen” asia.
Vaikka valkoposkihanhi olisi riistalaji, niin tämän hetkisen lainsäädännön mukaan sen ampuminen vaatii edelleen erikseen haettavan poikkeusluvan.
Viime vuonna Suomessa myönnettiin valkoposkihanhien ampumiseen 10 000 poikkeuslupaa, joista käytettiin vain 564. Tälle vuodelle on voimassa noin 15 000 poikkeuslupaa valkoposkihanhen ampumiseen.
Mikä on hanhipelto?
Hanhipelloilla valkoposkihanhet saavat ruokailla rauhassa ja niitä ei saa häiritä. Hanhia karkotetaan normaaliin viljelyyn tarkoitetuilta pelloilta. Muuttoaikojen ulkopuolella hanhipelloilta saa korjata sadon.
− Hanhipellon ja karkotuksen tarkoitus on ohjata hanhia normaalissa viljelyskäytössä olevilta pelloilta hanhipelloille. Näin pyritään vähentämään hanhien lentelyn linnuille aiheuttamaa energiankulutusta. Energiankulutuksen väheneminen vähentää linnun ravinnontarvetta eli pelloille aiheutuvia vahinkoja, Jukka Forsman kertoo.