Mummolajoulu mielessä

Koronasuositukset uhkaavat rikkoa monen perheen joulunviettoperinteiden ketjun: isovanhempien luo ei passaa kokoontua kera sisarusten ja serkkujen. Etelä-Suomessa asuva Maarit Mononen kertoo, että pettymyksiin on valitettavasti tänä vuonna jo totuttu.

– Ensin meni talviloma, sitten peruuntui pääsiäisreissu. Kesällä ehdimme käydä Liperissä kahdesti, mutta syysloma ja isän 75-vuotissyntymäpäivät taas jäivät. Pitkin vuotta on tehty surutyötä, niin enää mummolajoulun peruuntuminen ei tunnu niin maata kaatavalta, vihtiläisen uusperheen äiti huokaisee.

Mummin ja ukin luo Leppälahteen on totuttu tulemaan jouluksi joka toinen vuosi ja heti joulun jälkeen niinä välivuosina. Jos lapsilta kysytään, mummola voittaa kodin vuoden rapisevimpana päivänä.

– Ruoka, lahjat, mummola, sisarukset, serkut, kaikki on parasta, Teo luettelee.

Nyt on tyytyminen puheluihin ja valokuvien lähettämiseen. Paketit luovutetaan poikkeuksellisesti joulupukin säkin sijaan postiauton kyytiin.

Karanteenin kautta kotipitäjään

Jos tonttu on kuullut lahjatoiveet, loman ensimmäinen viikko kuluu kotona yhdessä pelaten ja ulkoillen.

– Odotamme THL:n ohjeita ja noudatamme niitä. En näe muita vaihtoehtoja. Jos hyvin käy, jäämme pyhien alkaessa karanteeniin ja matkaamme lasten kanssa Liperiin vuoden vaihtuessa nollan pysähdyksen taktiikalla, Mononen kertoo.

Leppälahdessa asuvat isovanhemmat ovat kertoneet jättävänsä ison kinkun pakastimeen vieraita odottamaan. Liperissä toivotaan olevan tuolloin lunta, jotta pulkat ja potkurit voidaan kaivaa kaappien kätköistä. Toivekuvissa ukki pääsee ajeluttamaan lapsenlapsia moottorikelkalla pitkin peltoja.

– Ja sitten voidaan jossain vaiheessa käydä pilkillä, Teo tuumaa.

Mutta mitä Teo ensimmäisenä Liperin lomalle tultuaan tekee?

– Halaan mummoa.