Vesiväylän tunnusmerkit
Laivaväylä tulee vesilläliikkujalle vastaan, kun mökkirannasta lähtee kipparoimaan avovesille. Mitä on muistettava, kun suuntaa vesiliikenteen sekaan?
Vaikkei aikoisikaan veneillä Saimaan halki, kannattaa opetella vesillä liikkumisen perussäännöt. Sisävesikartta on veneilijän aapinen, jonka avulla välttää karikot. Perustietojen ja taitojen hallinta on hyvä varmuuden vara, joka luo turvaa myös muille vesilläliikkujille.
– Tärkeintä on tietää viittojen merkitys, että osaa ohittaa ne oikealta puolelta. Veneilijän on myös aina pystyttävä paikantamaan aluksen sijainti, ahkerasti Liperin ja Rääkkylän vesillä kulkeva Martti Jormanainen muistuttaa.
– Vesiliikenteessä kuljetaan kuten tielläkin ajaessa: aina väylän oikeaa reunaa. Pienempi alus väistää suurempaa. Ohjauskyvyltään vaatimattomampaa venettä väistetään, eli moottorialus väistää purjevenettä, Jormanainen havainnoi.
Laivaväylä leipäpitäjästä kekälekuntaan risteää Arvinsalmen lossiväylän kanssa.
– Veneilijän kuuluisi aina väistää lossia, joka on ohjattavuudeltaan heikompi vaijerinsa takia. Käytännössä lossarit kuitenkin odottavat, että huvialukset ovat ylittäneet lossiväylän ennen kuin lossi irtautuu rannasta, Jormanainen kuvailee paikallista poikkeusta.
Linjamerkit osoittavat väylän
Lateraalimerkeiksi kutsutut vihreät ja punaiset, säännöllisin välimatkoin töröttävät viitat vesistössä tarkoittavat laivaväylää, jossa passaa putputella isommallakin paatilla.
Tärkein muistisääntö on, että nimellissuuntaan kulkiessa eli kohti latvavesiä mennessä punainen poiju on vasemmalla eli se kierretään oikealta puolelta, ja vihreä on veneestä katsottuna oikealla puolella. Toisin sanoen punainen viitta osoittaa väylän vasemman reunan, vihreä tarkoittaa väylän oikeaa reunaa.
– Pimeällä valopoijujen vihreä ja punainen valo viitoittavat tietä, Jormanainen toteaa.
Nimelliskulkusuunta selviää merikartasta, se on merkattu väyläviivan päälle nuolella. Satamien läheisyydessä nimelliskulkusuunta on useimmiten satamaan päin.
Kardinaalijärjestelmän viitat ja poijut osoittavat sen ilmansuunnan, jolta puolelta väylä kulkee suhteessa viittaan eli kummalta puolen viitta ohitetaan veneellä. Viitat ja poijut on maalattu mustakeltaisiksi siten, että värien järjestys kertoo ilmansuunnan. Esimerkiksi eteläviitta on yläreunastaan keltainen, alhaalta musta.
Rasti kartassa tarkoittaa kivikkoa tai vedenrajassa olevaa kiveä. Punamusta, raidallinen poiju varoittaa puolestaan karikosta. Esimerkiksi Karkonkari Savonselällä ja Tuiskavanluoto on muistettava kiertää riittävän kaukaa.