Tutustumista toimittajan työhön – itse kokeillen
Sanomalehtiviikolla Rääkkylän koulun kahdeksannen luokan oppilaat saivat tuntumaa toimittajan työhön haastattelemalla toisiaan ja kirjoittamalla uutisia.
Kotiseutu-uutisiin kasit tutustuivat niin paperiversiota kuin nettilehteäkin silmitellen.
Kotona ja koulunpenkillä -teemanumerosta katseltiin niin apinalaatikon sisältöä, kolumnin sisältämiä mielipiteitä kuin ajankohtaisia uutisiakin. Opinahjoon viittaavia kertomuksiakin havaittiin julkaisun sivuilla olevan; laneissa on oltu ja pikkukoululaisten tablettitunti on noteerattu.
Vain sarjakuvia
Sanomalehti ei oppilaiden arjessa kotosalla pääse käytössä kulumaan. Vain yksi käsi yli parinkymmenen koulukkaan keskuudessa nousee ylös, kun kysytään, moniko lukee sanomalehteä.
– Tosi harvoin olen sanomalehteä lukenut, ja silloinkin vain sarjakuvia, Henri Toivanen tunnustaa.
Lehtien rapistelun jälkeen käydään tositoimiin; toimittajan näyttäessä kullekin ryhmälle Rääkkylässä otettuja arkistokuvia, on aika laittaa kynät sauhuamaan. Neljän oppilaan ryhmissä keksitään tarinat kuhunkin potrettiin.
Kamera käteen
Tunnin lopuksi kussakin ryhmässä saadaan valita, kenen käteen laitetaan kamera, ja kuka alkaa täyttämään lehtiötä haastatellen. Gallupin teko luokkakavereiden kesken sujuu huomattavasti nopeammin kuin toimittajalla kaupan pihassa päivystäen. Kukaan ei kieltäydy, ja poseerauksista suorastaan innostutaan.
Välituntikellon pärähtäessä maininta juttujen ilmestymisestä seuraavan viikon lehdessä saa aikaan innostuneen vastaanoton, naurahduksien siivittämänä.
Sanomalehtitunnilla oppilaat saivat tehtäväkseen kirjoittaa lyhyen tekstin. Sana oli vapaa – ainoa vaatimus oli, että tekstin täytyy liittyä annettuun kuvaan. Tässä oppilaiden ideoimia tekstipätkiä: