Jättipalsami on sitkeä riesa

Maire Gröhn-Niemeläinen aloittaa päivän kitkemisurakan. Uusia palsamintaimia ilmestyy nopeammin kuin kasveja ehtii maasta nyhtää.

Kasvaako pihasi reunalla jättipalsamia? Se on kauneudestaan huolimatta ongelmallinen vieraslaji, jonka leviäminen naapurin puolelle tai metsään tulee estää. Juuri nyt, ennen siementen muodostumista, on palsamin torjunnan aika.

– Kasvit leviävät istutustaimikkoon ja tukehduttavat alleen tervalepän ja kuusen taimet, Uki Niemeläinen harmittelee.

Liperin Kaskesniemessä asuvat Niemeläinen ja Maire Gröhn-Niemeläinen ovat taistelleet itsepintaisten jättipalsamikasvustojen kanssa usean vuoden ajan.

– Ei näitä ehdi torjua mitenkään kahden ihmisen voimin. Kasvi vain leviää vuosi vuodelta, tuskailee Niemeläinen.

Himalajalta kotoisin oleva jättipalsami tuotiin Suomeen puutarhakasviksi jo 1800-luvulla. Se kotiutui tänne turhankin hyvin. Punaisen eri sävyissä kukkiva kasvi viihtyy erityisesti kosteilla paikoilla. Se levittäytyy tehokkaasti yhä laajemmille alueille metsänreunoja ja ojanvarsia pitkin, jolloin muu kasvillisuus tukehtuu sen alle. Jättipalsami on myös tehokas siementen levittäjä.

– Kasvi ampuu kypsät siemenet metrien päähän, jolloin kasvusto pääsee leviämään nopeasti, Niemeläinen tietää.

Naapurit yhteistyöhön

Jättipalsamin ainoa torjuntakeino on sinnikäs kitkeminen. Se tulee tehdä ennen uusien siementen muodostumista, viimeistään kukinnan aikana. Ongelmana on, että kasvi kukkii jo varsin nuorena. Hyvinvoiva jättipalsamiesiintymä on täynnä eri-ikäisiä taimia, kuten kaskesniemeläiset hyvin tietävät. Uki Niemeläinen toivottaakin lisäkädet lämpimästi tervetulleiksi talkoisiin.

– Luonnonsuojelusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ja tulla avuksi kitkemään.

Jättipalsamin hävittämisessä naapuruston yhteistyö olisi tärkeää. Osin ongelmana on tiedon puute: kasvin haitallisuutta ei ymmärretä.

– Minäkin vaalin aluksi pihalle ilmestynyttä jättipalsamia. Sanoin, ettei noin kaunista kasvia viitsisi hävittää, naurahtaa Maire Gröhn Niemeläinen.
Myös laki on voimaton. Vieraslajien levittäminen luontoon on kielletty, mutta puutarhakasvien osalta tilanne on ongelmallinen. Niitä saa kasvattaa omalla pihallaan ja jos ne sieltä itsekseen leviävät ympäristöön, ei tontin omistajan katsota olevan syypää.

– Lain tulkinnan mukaan kyse ei ole varsinaisesta levittämisestä, joten ihmisiä ei voida velvoittaa vastuullisuuteen, toteaa erikoistutkija Timo Hokkanen Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta.

Jättipalsami leviää tehokkaasti myös metsänreunaan kärrättyjen puutarhajätteiden mukana, joten tarkkana on syytä olla.

Vieraslajit hallintaan

Keväällä valmistui maa- ja metsätalousministeriön vieraslajistrategia, johon myös jättipalsami on päässyt – tai joutunut. Strategiassa listataan tulokaslajit, joista on tavalla tai toisella haittaa Suomen alkuperäiselle eliöstölle. Kaikkiaan niitä on 157. Puutarhakasveista on listattu palsamin ohessa muun muassa hankalasti hävitettävä jättiputki, merenrantoja valloittava kurtturuusu sekä tienpientareiden ketokasveja syrjäyttävä komealupiini.

Listalle joutuneista hyönteisistä kasveja tuhoavat koloradonkuoriainen ja mäntyankeroinen katsotaan haitallisimmiksi. Esimerkiksi espanjansiruetana, minkki, puronieriä ja rapurutto saavat tutkijoilta niin ikään huutia.

Yksi strategiassa mainituista tavoitteista on jättiputken hävittäminen Suomesta 10-20 vuoden aikana. Kertyneen kokemuksen toivotaan auttavan myös jättipalsamin ja muiden vieraiden kasvilajien torjunnassa.

Jaa:

Facebook