Vauva laittaa arjen uuteen järjestykseen

Kuvauksellisen poitsun tunnusomainen poseerausasento on oikea käsi poskella ja katse kameraan.p>

Ylämyllyläisen Miia Sarrokunnaksen laskettu aika oli vasta tammikuun puolivälissä. Perheen pienimmäinen kuitenkin oli syntyäkseen jo pari kuukautta etuajassa.

– Eikä sitten kuitenkaan syntynyt. Nyt loppuajasta sitä jo odotti kovasti, kun olo alkoi olla raskas, tuore äiti kertoilee.

Loppujen lopuksi vauva päätti tulla maailmaan uudenvuoden päivänä 1.1.2012.

– Menimme sairaalaan seitsemän jälkeen ja poika syntyi 10.38. Ei ollut pitkä keikka, isä Petri Sallinen tuumaa.

Uunituoreet vanhemmat saivat kuulla sairaalassa, että Pohjois-Karjalan vauvatilastossa he ehtivät vuoden kolmansiksi.

Strategiset syntymämitat vauvalla olivat 3 020 grammaa ja 48 senttiä, joten sopivasti söpön pieni vauva.

Mohikaanitukka

– Ihan ovat sukulaiset olleet myytyjä, vanhemmat kertovat ensimmäisistä kyläilyistään.

Pitkälettinen poikavauva on saanut ihailua osakseen erityisesti tummasta tukastaan, joka kaartuu keskeltä päätä pystyyn.

– No vähän sitä on siliteltykin pystyyn, isä hymyilee.

Pikkupoika on saanut runsaasti huomiota osakseen monipäisen mummi- ja ukkijoukonkin ansiosta; hänellä kun on jopa kolme ukkia.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja tällä vauvalla myös isovanhempien kiusoittelunimiä.

– No Hemmohan se on, vanhemmat naureskelevat.

Iltavirkku

Perheen nuorin on pistänyt arjen uuteen järjestykseen.

– Tämän ehdoillahan sitä nyt mennään. Eipä sitä paljon muuta ehdi touhuta.

Päivisin poitsu nukkuu pitkiäkin kolmen tunnin unia; mielellään toki sylissä. Iltaisin nuorella riittää virtaa.

– Siinä kun itse suunnittelee nukkumaan menoa, niin poika herää virkeänä, Petri hymähtää.

Tällä hetkellä molemmat vanhemmat saavat iloita ja nauttia vauva-arjesta kotona. Yhdessä vietettyä aikaa osataankin arvostaa. Esimerkiksi isän öinen vaipanvaihtoapu on äidille kultaakin tärkeämpää.

– Olemme lähdössä tänään ensi kertaa ulos vaunuilla, Petri kertoo.

– Äiti pääsee nyt sulattelemaan kiloja. Meillä on oikein kunnon vaunut, että kulkevat täällä Honkalammen poluilla vaikka pienessä hangessa, Miia tokaisee.

Vastaa