Maitotilojen määrä jyrkässä laskussa

Suomen maidontuottajien lukumäärä oli marraskuussa 9 997 kappaletta. MTK:n ja maitovaltuuskunnan maitoasiamies Sami Kilpeläisen mukaan nyt ollaan ohitettu yksi tärkeä rajapyykki.

– Huolestuttavinta tilanteessa on se, että alamäki oli edellisenä vuonna jo hidastumassa. Nyt uuden hallituksen aikaan tahti vain on kiihtynyt.

Mitään radikaalia ei ole tapahtunut, mutta tiloille ei ole myöskään luvassa merkittäviä tuloslisäyksiä. Menot sen sijaan ovat nousseet rehujen ja öljypohjaisten tuotteiden kymmenien prosenttien hinnannousujen vuoksi.

– Maa- ja metsätalousministeriön budjetissa on sadan miljoonan leikkaukset, joista kolmannes on tukileikkauksia ja kolmannes investointitukien ja neuvonnan leikkauksia, Kilpeläinen selittää.

Maatalouden ongelma on vieläkin pienet tuottajaosuudet hinnoissa. Vuoden lopun mukavia uutisia saatiin eilen keskiviikkona Valiolta, joka kertoi 8 600 valiolaisen tuottajan saavan jälkitilinä 3,5 litralta tänä vuonna tuotetusta maidosta.

– Kauppa ottaa yhä isomman osan. Maidontuottaja saa litrasta tänä vuonna keskimäärin 42 senttiä litralta, missä on nousua muutaman sentin verran aiempaan. Kaupassa maidon hinta on noussut huomattavasti enemmän.

Luomumaidon tuottajahinta taas on hieman yli 60 sentissä ensi vuonna.

Maitolaki tuo neuvotteluvaltin

EU:n uuden maitolain odotetaan parantavan tuottajien asemaa, sillä neuvotteluyhteyden koko toimialaorganisaation sisällä pitäisi olla jatkossa paremmin hoidossa.

– Tuottaja on neuvottelupöydässä mukana. Koko maitoketjussa voidaan siten koordinoida yhä paremmin tarjontaa ja kysyntää.

Tarkoituksena on poistaa tuotantoa rajoittavat maitokiintiöt vuonna 2015. Mikäli mitään sopimuksia ja neuvotteluja ei tällöin käytäisi olisi uhkana suuret tarjonnan vaihtelut. Ylitarjonnan myötä hinta laskisi ja tilojen määrä romahtaisi eli ala kokisi vahvaa aaltoliikettä. Tarkoitus onkin nyt tehdä sopimus tuottajan ja ensimmäisen ostajan välillä.

Epäsuotuisilla alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa, täytyy vuonna 2015 olla riittävät turvaverkot käytössä. Muutoin EU-komission on velvoitettu esittämään uusia lakeja.

– Hedelmä- ja vihannesaloilta on hyviä kokemuksia, kun tuotanto on saatu neuvoteltujen sopimusten avulla tasapainoon, Kilpeläinen tietää.

Lain tarkoituksena on myös lisätä elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. Suomessa tuottajat saavat ruokaketjusta 1,5 miljardia euroa ja valtio kerää siitä veroina 2,1 miljardia; Suomessa valtio maksaa elintarviketuottajille tukina vähemmän kuin mitä se saa tuotteista arvonlisäveroina.

Iso-Britanniassa ruosta ei peritä arvonlisäveroa lainkaan.

Markkinat ovatkin nyt ratkaisevassa asemassa tilojen tulonlisäysten kannalta. Suomalaisten on uskottava oman maan tuotantoon.

– Talouskriisi ja maailman ruokamarkkinoiden heilahtelu korostavat kotimaisen, hajautetun huoltovarmuuden tärkeyttä, Kilpeläinen muistuttaa.

Pikkutilat häviämässä

Maakunnan maitotilat ovat kooltaan melko valtakunnallisella tasolla keskikoon ollessa 25-26 lehmää.

– Vielä löytyy tiloja, joilla on vain viisi lehmää. Mutta ei sillä tule enää toimeen vaan tilallisilla on sitten varmasti muitakin tuloja. Tai ainakaan vierasta pääomaa ei voi olla, MTK Pohjois-Karjalan Vilho Pasanen kertoo.

Siinä missä suurten ikäluokkien eläköitymisikä on ajankohtaista, myös luopujien määrä kasvaa. Pasasen mukaan tilakehityksen ei silti tarvitse pysähtyä.

– Pellot ovat ratkaisevassa asemassa tilan kannalta ja nehän olisi toivottavaa saada esimerkiksi naapurin käyttöön.
Pohjois-Karjalassa on lähivuosille tiedossa puolen tusinaa uutta navettaa.

– Uudisrakennukset ovat yleensä 1-2 robotin eli 60-120 lehmän navettoja. Luopujien tilat ovat sitten yleensä niitä pienimpiä.

MTK-valintoja

Yksi MTK Pohjois-Karjalan liittokokousedustajista vuosina 2012-2014 on liperiläinen Jukka Rummukainen.
Maanantaina kokoontuneen maakunnan MTK:n syyskokous vaatii kotimaisen elintarviketuotannon kannattavuuden parantamista.

– Elintarviketeollisuusliiton mukaan suomalaisen kuluttajan yhden euron lisäys kotimaiseen elintarvikkeeseen kuukaudessa työllistää 1 500 ihmistä vuodeksi, syyskokouksen tiedotteessa todetaan.

Maitotilat

– Suomessa oli 9 997 maitotilaa marraskuussa 2011. Kaksi vuotta sitten maitotiloja oli 11 341

– Maitotiloista 70 prosentilla on alle 30 lehmää

– Pohjois-Karjalassa maitotiloja oli vuoden 2010 lopussa 733 kappaletta. Esimerkiksi vuonna 1986 tiloja oli 4500 ja vuonna 2000 tiloja oli 1600 kappaletta

– Liperissä oli vuoden 2010 lopulla 93 maitotilaa ja Rääkkylässä 36 maitotilaa

– Osuuskunta ItäMaidon tilaston mukaan Liperistä maitoa lähetti viime vuonna 95 tilaa. Niiden maidon lähetysmäärä oli yhteensä 4,65 miljoonaa litraa. Maitomäärä kasvoi vuodesta 2009 hieman Liperissä kun taas Rääkkylässä tiputusta oli kuusi prosenttia

– Suomessa ruokaan käytetyistä kulutusmenoista kotimaisen maataloustuottajan osuus on 1,5 miljardia euroa, kaupan ja ravintoloiden 4,2 miljardia ja kotimaisen elintarviketeollisuuden 4 miljardia. Tuontielintarvikkeisiin käytetään 2,6 miljardia ja valtion kassaan kilahtaa arvonlisäveroina 2,1 miljardia euroa.