Juojärven rannalla on hyvä asua

Korpin raakkumista, pesiviä kalasääskiä, kalaisa vesi ja puhdasta rauhaisaa järvimaisemaa.

– Emme tienneet yhtään maakuntajärvi-voitosta. Mutta mehän sanommekin Pöytälahtea omaksi laguuniksemme, aivan Heinäveden rajalla asuvat Kolehmaiset tuumaavat yhdestä suusta.

– Juojärven vesi on juotavan kirkasta, erityisesti keväisin. Meillä tulee hanasta järvivettä ja käytämme sitä tiskaukseen ja peseytymiseen. Juomaveden kuljetamme tänne muualta, Pirjo kertoo.

Koti mökillä

Äkkiseltään vuonna 1984 rakennettu paikka savusaunoineen ja venetalaineen kuulostaa ja näyttää unelmien mökiltä, josta tavallinen työssäkäyvä ihminen ehtii nauttia vain lomien ja viikonloppujen aikaan.

Näin Kolehmaisetkin alun perin ajattelivat. Heillä oli toisaalla omakotitalo.

– Meistä tuli liperiläisiä kolme vuotta sitten, kun tajusimme ettemme ehdi olla molemmissa. Nyt sitten asumme täällä ympäri vuoden, Asko kertoo.

Nettiä heillä ei ole, eikä sitä tunnuta kaipaavankaan. Ainoana vakituisena lähialueen asukkaana, rauhaa riittää.

– Kesällä on mukavaa, kun naapureista alkaa kuulua jotain elämää, Pirjo tokaisee.

– Ja eihän täältä tule työmatkaa Joensuuhun kuin 49 kilometriä, Asko huomauttaa.

Kalaisa järvi

Kolehmaiset hyödyntävät järven antimia oikein olan takaa.

– Kalastus on meidän tärkein harrastuksemme. Kesällä saatamme käydä kalassa monta kertaa saman päivän aikana, Pirjo naurahtaa.

Kalaisa järvi antaa pariskunnalle lounaan yksinkertaisimmillaan kivetyn laiturin päästä; kahdeksan metrisellä vavalla tai jopa verkolla. Toisaalta yhtä lailla Kolehmaiset käyvät veneellä uistelemassa, pohjaongella, verkoilla ja katiskalla.

– Haukkee, kuhhaa, ahvenii, siikaa, madetta, muikkua, kaksikko luettelee perussaaliita.

Emäntä taikoo kalasta kaikenmoista evästä, kun taas Asko on mestari savustuksessa.

– Pohjaongella nousee 300-500 grammaisia savustusahvenia. Pienistä taas saa valmistettua patakalaa takassa. Leivinuuni onkin aikoa puute täällä, Pirjo tuumaa.

Luonto seurannassa

Kolehmaisilla on kotonaan mökkikirja. Sinne kirjataan niin sääilmiöt, vedenkorkeudet kuin lintubongaukset. Eri lintulajeja kirjaan on kertynyt pitkälti toista sataa.

– Joutsenet uivat aivan tuosta laiturin päästä. Tukkasotkia, sorsia ja uikkuja uiskentelee vaikka kuinka ja kiikarilla näkee rannasta kalasääsken pesän.

Pääosin puilta raivattu piha on erittäin avoin, mutta taakse jäävä metsä antaa myös suojaa. Pohjoiseen päin oleva pitkä ranta antaa mahdollisuuden nauttia sekä aamu- että ilta-auringosta.

– Ja jos tulee lunta niin sitä sitten on pihassa, Pirjo naurahtaa.

Juojärvi – Pohjois-Savon maakuntajärvi

– Maakuntajärvikilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus ja TV2:n Suomi express –ohjelma

– Ensin yleisö teki ehdotuksia, sitten raati valitsi finalistit ja lopuksi yleisö äänesti niistä

– Pohjois-Savon maakuntajärveksi äänestettiin Juojärvi (45 %), jonka nimikkorautatieasema on Liperin puolella. Juojärvi voitti äänestyksessä yllättäen Kallaveden (31 %) selvin lukemin

– Vuoksen vesistöön kuuluva Juojärvi on Palokin voimalaitoksen avulla säännöstelty, pinta-alaltaan 219,5 neliökilometrin laajuinen järvi

– Juojärven vesi on erittäin niukkaravinteista ja vain lievästi humuksen ruskeaksi värjäämää

– Rantaviivaa on reilut 700 kilometriä, josta noin sadasosa on Liperin kunnan alueella

– Äänestyksessä Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi valittiin Pielinen (61 % äänistä). Toiseksi tuli Koitere ( 25 %) ja kolmanneksi Höytiäinen (15 %)