JK-254 valetaan muistoesineiksi

Rauno Suhosen lajittelemaa pommikoneen romumetallia riittää satoja kiloja muistoesineiden materiaaliksi. Lentokentän rajalla, Liperin puolella sijaitseva Junkers-bunkkeri on vähemmän tunnettu Junkers-muistomerkki, jonne on opastus Lentoväylältä. Täältä Junkers-lentolaivue lähti myös turmayönä matkaan.

Aiemmin sotaveteraanien kuntoutukseen on kerätty rahaa muun muassa myymällä Marskin merkkejä ja rautasormuksia. Molemmat ovat kuitenkin niin sanottuja valmiita artikkeleita vuosikymmenten takaa.
Vielä salaisuutena pysyvät Junkers-muistoesineet valmistetaan sulattamalla pommikoneen romua harkoiksi ja valamalla niistä uusia esineitä.

– Pommikoneen sulattaminen on ainutkertaista Suomessa ja jopa Euroopassa, Junkers-asiantuntija Rauno Suhonen hehkuttaa.

Muistoesineen muoto julkistetaan ensi viikon perjantaina Joensuun Carelicumissa pidettävässä yleisötilaisuudessa.

Samassa yhteydessä Junkersista kiinnostuneille on luvassa mielenkiintoista tietoa koko koneen elinkaaren ajalta, onnettomuudesta, nosto-operaatiosta, puhdistuksesta ja muistoesineiden valmistuksesta.

Pommikoneen moottorista ja sen tekniikasta enemmän kertoo Tapani Meriläinen, joka on ollut muun muassa entisöimässä moottoria sen järvestä noston jälkeen.

Kohtuuhintainen esine

Junkersia ei sulateta toki kokonaan muistoesineiksi. Nosto-operaation jälkeen Suhonen oli lajittelemassa isoja ja pieniä hylyn osia. Osa löysi jo saman talven aikana paikkansa eri museoista.

– Kun kone syöksyi veteen, metalli ei kestänyt iskua vaan halkeili palasiksi, Suhonen selvittää.

Peltisen kuoren lisäksi kevyttä, mutta vahvaa duralumiinia on paljon myös koneen sisärakenteissa.

– Harkoiksi valetaan palkkeja, luukkuja, holkkeja, putkia sekä myös kuoripeltiä. Yhteensä romua käytetään muistoesineisiin noin 400 kilon edestä, Suhonen arvioi.

Muistoesineen koko ja hinta paljastetaan yleisölle vasta viikon päästä. Kerrottakoon kuitenkin jo, että esineet ovat kohtuuhintaisia ja kaikkien saavutettavissa.

– Esineitä myydään valtakunnallisesti ja varat ohjataan myyntipaikkakunnalle, Sotiemme veteraanit -keräyksen päällikkö Ilkka Savolahti kertoo.

Vielä ei ole tiedossa voiko esineitä ostaa jatkossa jostakin myyntipisteestä Junkersin kotipaikkakunnalta Liperistä. Tällöin myyntitulot ohjautuisivat 100 prosenttisesti liperiläisille veteraaneille.

Kampanjaa suojelee viimeinen elossa oleva Junkers-veteraani Kusti Lehmusvuori, joka on paikalla Carelicumin tilaisuudessa.

Sotiemme veteraaneja on jäljellä Suomessa enää alle 50 000 henkilöä, mikä on yli 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Veteraanien keski-ikä on 89 vuotta.

– Mitä enemmän veteraaneille kertyy ikää, sitä enemmän rahaa tarvitaan heidän auttamisekseen. Tällä hetkellä yksi tärkeimpiä kuntoutusmuotoja on esimerkiksi jalkahoidot, Savolahti kertoo.


Junkers 88 A-4

– Saksalaiset Junkers 88 A-4-konetta olivat edistyksellisiä pommikoneita; radiolaitteissa oli sekä lyhyt- että pitkäaaltovastaanotin ja –lähetin. Koneessa käytettiin myös ULA-radiota. Vaakapommituksen lisäksi koneella pystyttiin syöksypommitukseen konekivääriampujan tähdätessä taaksepäin

– Suomi osti 24 konetta vuonna 1943. Laivueen tukikohtana toimi Onttolan kenttä

– Kymmenen Junkers-pommikoneen muodostelma lähti Onttolan lentokentältä Tali-Ihantalan taisteluihin kesäkuun 30. ja heinäkuun 1. päivän välisenä yönä

– JK-254 syöksyi Liperin Rauvanlahteen jouduttuaan edellä lentäneen koneen potkurivirtaan ja hallitsemattomaan syöksykierteeseen. Neljän hengen miehistö sai surmansa pommikoneen syöksyttyä matalaan veteen jopa 600 kilometrin tuntivauhdilla

– Pommikoneen hylky nostettiin ylös vuonna 2008. Samalla tuhottiin ammuksia ja 1 500 kilon pommikuorma. Operaatio oli ainutlaatuinen ja sitä seurattiin paljon myös ulkomailla

– Koneen osia on sijoitettuina eri museoihin. Veteen syöksyn seurauksena duralumiinia on pirstoutunut paljon, ja tästä romusta valetaan nyt muistoesineitä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *