Itäiset kylät jäävät edelleen viemärittä

Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen kertoo, että Salokylän viemäröintisuunnitelmat on tehty jo vuosia sitten – linjoja osoittavat kepitkin ovat ennättäneet homehtua.

Valtion tukemat uudet isot vesihuolto- ja viemärihankkeet ovat jäädytetty kokonaan Pohjois-Karjalassa ensi vuonna. Näin laski Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen maakunnan kansanedustajille ja vaikuttajille maanantain tilaisuudessa.
– Uusia hankkeita ei päästä aloittamaan, sillä maa- ja metsätalousministeriön vesihuollon tukemiseen suunnattu tuki puolittuu, liperiläinen ylijohtaja kertasi ensi vuoden valtion budjettisuunnitelmia.
Salokylän, Mattisenlahden, Puromäen ja Roukalahden kylät edellytettiin yhdistämään voimavaransa, jotta yhteisestä vesihuoltohankkeesta tehtäisiin valtion rahoitukseen soveltuva eli toisin sanoen riittävän iso.
Hanke koskisi arviolta jopa 500 taloutta, joiden joukossa olisi paljon maatiloja.
Esimerkiksi Salokylällä suunnitelmat viemäriverkon osalta ovat olleet jo vuosikausia valmiina. Linjakepit ovat jo lahonneet maahan vuosien saatossa. Monen kodin läheltä on pyyhältänyt jo vuosia siirtoviemäri.
Edelleen Vaivion vesihuoltohanke olisi maakunnan listalla seuraavana ja sitä odoteltiin myös ensi vuoden budjettiin.
– Nyt siis sekin siirtyy tulevaisuuteen, Niiranen harmitteli.
Jotain positiivista kuitenkin; Rasivaaran ja Rääkkylän välistä siirtoviemäriä ei olla unohdettu. Ely esittää sitä tuettavaksi ympäristöministeriön momentilta, vaikka valtion talousarvioesityksessä ei ole koko maakuntaan yhtään hanketta nimettynä.
– Raja pienen ja suuren välillä on häilyvä ja Rasivaaralle esitetään pienehköiden hankkeiden määrärahaa, Niiranen lupaili.
Komperossa vesihultohanke kulkee käsi kädessä kuituhankkeen kanssa ja siihen rahoitus on tulossa pilottikokeilun takia EU:lta.
Eduskunta edellyttää viemäröintiohjelman ja vesienhoidon toimenpideohjelman käynnistämistä, mikä nyt jää haaveeksi.

Vastaa