Naisia kiinnostaa turvallisen palkkatyön vaihtaminen yrittäjyyteen

Eija Lampio Uusyrityskeskuksesta antoi vinkkejä Pirkko Jaakkolan siivousyritykselle.

– Tyypillinen naisyrittäjäksi ryhtyvä on noin 40-vuotias, joka haluaa vaihtaa nykyisen ammattinsa johonkin itseään enemmän kiinnostavaan. Monesti alaa on harrastettu jo vuosia aiemmin, ja töitä halutaan tehdä kotoa, kuvailee Eija Lampio tyypillisintä tilannetta.

Vastaavanlaisia tarinoita oli kerrottavanaan naisyrittäjyyden mahdollisuuksiin tutustuneilla alan ammattilaisilla. Riitta Hirvonen ja Elina Pitkonen ovat hieman erilaisia naisyrittäjiä, sillä he siirtyivät osakkaiksi työpaikalleen palvelukoti Virsuun.

– Meitä on yhteensä kymmenen osakasta, kaikkia vakituiset ostivat osakkeen. Jokaisella alle 30 prosenttia, että säilytämme työttömyysturvan, Hirvonen kuvaili.

Myös Mari Vänskä-Ruotsalainen on vaihtanut turvallisen palkkatyönsä Nokian palveluksesta yrittäjyyteen. – Mieli tekee mullan kanssa möyrimään! Tarkoitus olisi alkaa viljellä setäni tilaa Siurlahdella ensi keväästä lähtien, Vänskä-Ruotsalainen kertoo.

Verkostoituminen oli yksi tilaisuuden tavoitteista, ja siihen perehdyttiin ihan konkreettisestikin. Puutarhuriksikin valmistunut tuore yrittäjä sai heti ensimmäisiä tilauksia tilaisuuden emännältä.

– Porkkanaa, kaalia ja sipulia täältä saa mukavasti, mutta erikoisempia kasviksia ja yrttejä olisi kiva saada omasta pitäjästä, Anne Vänskä toivoi.

Päivikki Karvinen ajautui yrittäjäksi lypsykarjan vaihduttua emolehmiin.

– Töitä oli navetalla vähemmän, ja olin harrastanut huonekalujen entisöintiä aiemmin. Teen entisöintiä lähinnä talvisin. Töitä riittää omaan tahtiin tehtäväksi, tulevaisuudessa kiinnostaisi ehkä ostaakin entisöitäviä, ja myydä niitä eteenpäin, Karvinen suunnitteli.

Pirkko Jaakkolan yrityksessä töistä on jopa ylitarjontaa, sillä hän työskentelee edelleen myös entisellä asuinpaikkakunnallaan Perniössä.

– Perustin siivousyrityksen 2003, ja nyt olisi tarkoitus keskittyä toimimaan vain täällä Rääkkylässä, Jaakkola totesi.

Siivousta tekniikkalajina pitävä Jaakkola luottaa täsmämarkkinointiin.

– Menen mieluummin paikan päälle käymään kuin lähettelen mainoksia, hän kuvaili tehokasta taktiikkaansa.

Kunnasta apua ja neuvoja

– Yrittäjyys on yksi Rääkkylän ominaispiirteistä, ja tärkeää myös korkean työttömyysluvun kunnalle. Moni yrittäjä on tutustunut yritystoimiltaan maatilan kautta jo lapsuudessa, Raita Joutsensaari kuvaili.

– Verkottumisen mahdollisuus on hyvä pienessä kunnassa, kun ihmiset tunnetaan. Maaseudulla yrittäjyys on useimmiten tietoinen ja mielekäs valinta, kun kaupungissa törmää joskus päinvastaiseen tilanteeseen. Yrittämistä on jatkettava taloudellisista syistä, vaikka kiinnostus olisi lopahtanut jo aikoja sitten, Eija Lampio vertasi.

– Rääkkylän kunta käyttää kiitettävästi oman pitäjän pieniäkin yrittäjiä, mikä ei valitettavasti ole kaikissa Keski-Karjalan kunnissa tapana. Yritykset kehittyvät vain käyttämällä, pelkkä markkinointi ei yksistään riitä, Ketin Riitta Mikkonen kiitteli.

Kunta avustaa yrittäjiä markkinoinnissa.

– Hyvää Rääkkylää -esitteeseen on koottu kaikki paikalliset palvelujen tarjoajat, ja jokainen saa siihen yhteystietonsa ilmaiseksi, lisäksi on mahdollisuus maksulliseen mainokseen. Esitettä päivitetään ensi talvena, sillä edellinen painos alkaa olla loppu, Joutsensaari kertoi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *