Tiimiopettajuus tukee oppilaan yksilöllisiä tarpeita

Tiimiopettajuus mahdollistaa pienemmät ryhmäkoot. 4 a -luokan tytöt ovat musiikissa samaan aikaan kun pojat opiskelevat kuvaamataitoa.

Kyseessä on uusi tiimiopettajuuskokeilu. Paloaukean koulussa kokeilusta on innostunut kaksi työparia eli neljä opettajaa.
Yksi yleisopetuksen ja yksi erityisopetuksen luokka muodostavat tiimiluokan. Oppilaat ovat teoriassa yhdellä luokalla, joka kuitenkin on käytännössä aina jaettuna.
– Olemmehan yhden tunnin viikossa kaikki yhdessä. Silloin luetaan satuja, Pirjo Pasanen ja Sanna Parkkinen kertovat.

Tiimiopettajilla on samanlaiset lukujärjestykset. Samaa ainetta opiskellaan kahdessa vastapäisessä luokassa yhtä aikaa. Normaalius-käsitettä ei kokeilu tunne, vaan jokainen lapsi saa enemmän apua ja tukea juuri siinä aineessa missä hän sitä tarvitsee.
– Yksittäinen oppilas voi siirtyä varsinaisesta ryhmästään toiseen tarpeen mukaan, kolmannen luokan erityisopettaja Laura Mutanen kertaa. Tämän tiimin toisena parina on Kirsi Mutanen.

Käytännössä siis erityisluokalla oleva oppilas voi osallistua mahdollisuuksiensa mukaan yleisopetuksen ryhmään. Isommasta ryhmästä taas tukea tarvitseva voi siirtyä saamaan tehokkaampaa ja yksilöllisempää opetusta pienempään ryhmään.
Pienemmässä ryhmässä apua on tarjolla, sillä työparin lisäksi luokalla on käytössään myös aina koulunkäyntiavustaja tai jopa kaksi. Tukea on siis saatavilla tavallista koulujärjestelmää paljon enemmän.

– Normaalisti yleisopetuksen luokalla on käytössään kaksi viikoittaista tuntia erityisopetusta, mutta tällä mallilla erityisopetusta on mahdollista saada ihan koko ajan siis joka ikinen tunti, naiset hehkuttavat innostustaan.
Samalla pystytään tukemaan lahjakkaita lapsia uudella tavalla. Opiskelun motivaatio kasvaa, kun vahvuuksia voidaan ruokkia.
– Kaikki lapset ovat oikeutettuja olemaan sellaisia kuin he ovat. Ja oikeutettuja saamaan tukea tarpeidensa mukaan, Pasanen tiivistää opettajien ajatukset.

Pienemmässä enemmän tukea

4 a -luokan oppilailta kysyttiin syksyllä kenen kanssa he haluaisivat olla samassa ryhmässä taideaineissa. Oppilaiden toiveiden mukaisesti lähdettiin kokeilemaan käytäntöä, jossa tytöt ja pojat ovat eri aikaan musiikissa ja kuvaamataidossa.
– Kokeilu on osoittautunut hirmu hyväksi. Tytöt ja pojat esimerkiksi kuuntelevat hyvin erilaista musiikkia, Parkkinen kuvailee.

Piirustuksessa tytöt taiteilevat ihan jotain muuta, kun pojat keskittyvät autoihin.
Lapsista sama yhteisö vaihtuvissa kokoonpanoissa on ollut kivaa. Aina on turvallinen ryhmä ja mahdollinen siirtymä tuttuun porukkaan.

– Pienemmässä ryhmässä mie saan opetusta enemmän. Siellä ei ole niin paljon melua ja voi keskittyä paremmin, puolet ja puolet erikokoisissa ryhmissä opiskeleva nelosluokan poika tuumaa.
– Oppilaat ovat saaneet paljon uusia kavereita. Myös reipastumista on havaittu, Pasanen kertoo.
Koko porukka pääsi Kelpo-hankkeen tukemana ryhmäytymään Pärnälle alkusyksystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *