Itsenäiset nuoret juhlivat tanssien
Itsenäisyyspäivän tanssiaisia varten Liperin koululaiset olivat todella laittautuneet juhlaviksi.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto aloitettiin asiaan kuuluvasti kättelyllä. Koulun johto, Jouni Hyttinen ja Riitta Lappalainen ottivat vastaan kaikki viidennestä yhdeksänteen luokkaan.
– Monet ovat todella nähneet vaivaa pukeutumisen eteen. Tämä on hyvä lisä, kun vanhojentansseja ei enää ole, Lappalainen mietti.
Siniristilippu ja airuet saapuivat saliin ja tervehdykset itsenäiselle Suomelle toivat ilmaisutaidon oppilaat useilla eri kielillä. Vieraita oli saatu niin naapurimaista, Japanista kuin Amerikastakin. Heipat kuultiin myös saameksi, saksaksi ja ranskaksi.
Ilmaisutaidon ryhmä oli valmistanut myös vuoropuhelun Itsenäisii. Kolme nuorta mietti, mitä vapausja itsenäisyys tarkoittaa heidän elämässään.
Pyydä muistelemaan
Juhlapuhujaksi talvisodan 70-vuotisjuhlavuonna oli kutsuttu Rauno Pelkonen. Hän muistutti 60 000 veteraanista, joiden elämänkaaren yli 85 vuoden pituus on mahdollista vain itsenäisessä Suomessa.
Liperissä heitä on vielä 160 ja joka kolmas on nainen.
– Veteraanikin tarvitsee ympärilleen ihmisiä, iloista nuorten naurua, joka muistuttaa ettei aikanaan ole sodittu turhaan.
Pelkonen tiedusteli nuorilta, kuinka monen perhepiirissä on vielä veteraaneja, ja onhan niitä. Pelkonen rohkaisi kyselemään isovanhemmilta muistoja, kun niitä vielä voi kysellä.
– Jututapa ukkia tai mummia. Kysy, millaista elämä oli ilman kahvia ja sokeria? Kuule, miten sota-aikana oikein elettiin?
Pelkonen halusi kerrata syksyn 1939 ja talvisodan tapahtumia. Sitä kuinka pieni maa päätti sanoa suurvallalle ei. 105 päivän sodassa nuoret miehet, jopa koulupojat taistelivat maailman mittakaavassa ihmeen.
– Itsenäisyyden säilyttämisen perusta oli kansan yhtenäisyys. Itsenäisessä Suomessa sinulla koululainen on tulevaisuus edessäsi.
Pelkonen rohkaisi nuoria opiskelemaan, pitämään huolta kunnosta, lukemaan kieliä ja olemaan rohkea tutustuessa ihmisiin.
– Ole ylpeä Suomesta, luonnosta, Nokiasta, kesämökeistä, saunoista, Turhapurosta ja Marimekosta.
Toisaalta hän muistutti itsenäisyyden tarkoittavan myös rohkeutta.
– Opettele sanomaan ei huumeille ja tupakalle.
Juhlatanssiaisissa luokat esittivät harjoittelemiaan taidonnäytteitä salonkitansseista sekä valssista. Juontajat Piia Turunen ja Niko Jormanainen kertoivat, miten polkan tapainen piiritanssi Cicapo kuuluu valssin ohella peruskoulun tanssiopetukseen. Tästä taidonnäytteensä antoivat viides- ja kuudesluokkalaiset.
Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset Walsen ja Pas’Espagnen tahtiin saatteli valssin historian oppitunti. Yhdeksäsluokkalaiset taas liitelivät Wienervalssin soidessa.
Päivää väritti koulun musiikkiryhmän soittama Finlandia ja oppilaista ja opettajista koostuneen kuoron Ylistysbiisi Suomelle. Loppuhuipentumaksi Aksel Mononen musisoi kitarallaan Maamme-laulun.
Muutamien yhteisesti tanssittujen valssien jälkeen pistettiin valot pyörimään ja discomusa soimaan.