Vanhan kunnantalon julkisivu kuntoon

Runsaat kymmenen vuotta tyhjillään olleen Liperin vanhan kunnantalon julkisivun kunnostamista on alettu suunnitella.

Talovanhuksen päivän kuntoon tutustuivat arkkitehti Osmo Karttunen ja rakennusinsinööri Pekka Räsänen viime torstaina. Joensuulaiset asiantuntijat esittävät vielä tämän vuoden puolella julkisivun korjaussuunnitelman kustannusarvioineen.

– Tavoitteena on saattaa talo ulkopuolisilta osiltaan sellaiseen kuntoon, ettei se enää vaurioidu lisää. Sisätiloille ei tehdä mitään, sillä tiedossa ei ole sellaista toimintaa, että niille olisi käyttöä, kunnan kiinteistörakennusmestari Teppo Ikonen kertoo.

Kustannuksista ja taloustilanteesta riippuen työt aloitetaan mahdollisesti jo ensi vuonna.

Ympäristöä ei saa rumentaa

Jos päättäjät olisivat saaneet tahtonsa läpi, vuonna 1903 rakennettu talo olisi purettu vuosia sitten. Pitkä kädenvääntö sen säilyttämisestä päättyi keväällä Korkeimman hallinto-oikeuden antamaan suojelupäätökseen, johon ei ole valitusoikeutta.

KHO:n perusteli päätöstään, että rakennettua ympäristöä tulee vaalia, eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Päätös tiesi kunnalle sitä, että ainakin julkisivu on laitettava kuntoon, sillä maankäyttö- ja rakennuslain 170. pykälän mukaan ympäristöä ei saa rumentaa.

Ensiksi rakennus oli Suomalaisen lukuseuran kirjastotalo. Siinä on toiminut myös suojeluskunta. Parhaiten se muistetaan virastotalona, jossa oli valtuuston istuntosali.

– Talolla on oma arvonsa ja merkityksensä kunnan historiassa, arkkitehti Karttunen sanoo.

Taloa on laajennettu ja muokattu moneen otteeseen, mikä on asia, jolla on perusteltu purkamista – eihän se ole edes alkuperäisessä asussaan.

– Rakennukset muuttuvat ja kehittyvät. Tämäkin on kehityksen tulos ja se täytyy hyväksyä. Ja nyt siihen on tulossa jälleen muutoksia, Karttunen sanoo ja esittelee tekemiään piirustuksia.

Ulkovuoraus pitää uusia

Kylmilleen jätetty kunnantalo ennätti rapistua pahasti suojelukiistan aikana. Karttusen ja Räsäsen mukaan lautajulkisivua ei saa enää kuntoon pelkästään pensseliä heiluttamalla.

– Todennäköisesti tähän pitää tehdä kokonaan uusi ulkovuoraus.

Hoitamattomuus näkyy kaikkialla, muun muassa uudemman virastotalon puoleinen hirsiseinä on läpeensä laho vuotaneen katon takia.

Remontissa puretaan pois myös niitä aikojen saatossa ilmaantuneita kehityksen merkkejä. Muun muassa puutalon kylkeen tiilestä muuratut laajennusosat saavat lähteä.

– Toisessa on ollut elokuvakonehuone ja toisessa kunnan arkisto. Konehuoneelle on pitänyt tehdä tila kivestä herkästi syttyvien nitriittifilmien vuoksi, Karttunen tietää.

Arkkitehdin ja rakennusinsinöörin mielestä julkisivu pitää korjata nyt kunnolla.

– Tämä remontti antaa päättäjille aikaa suunnitella talon jatkokäyttöä, Räsänen sanoo.