Taantumaa torjumaan työturvallisuudella
Rääkkylän yrittäjät saivat tietoa työturvallisuuden vaikutuksista kannattavuuteen.
Ensimmäiseksi asiaan pureuduttiin Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa hankkeesta kertoneen Mika Valliuksen johdolla.
– Työtapaturmista 82 prosenttia sattuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kuolemaan johtaneista jopa 90 prosenttia. Keskimääräisesti yhtä tapaturmaa kohden sairauspoissaoloja kertyy 14 päivää. Tästä aiheutuu kustannuksia noin 11 000 euroa, joten pienestäkin tapaturmasta voi koitua jo melkoinen rahallinen menetys, Vallius kertoi taustoiksi.
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry hallinnoi hanketta, ja se on yksi osakokonaisuus Protek -pienyritysten koulutustukihankkeesta. Rahoitusta tulee Euroopan Sosiaalirahastolta paikallisen TE-keskuksen kautta. Osa rahoituksesta kerätään mukana olevilta yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta. Hankkeen on tarkoitus toimia vuoden 2010 loppuun. Sen tavoitteena on vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kohottaa tuottavuutta. Nyt hankkeessa on mukana 60 yritystä.
Tavoitteena on saada ensi vuoden loppuun mennessä sata yritystä mukaan.
– Avaimena työturvallisuuteen on tahto ja vähittäinen oppiminen. Yhtä tapaturmaa kohden sattuu 600 läheltä piti -tapausta, ja näistä pitäisi ottaa opiksi eikä hävetä niitä. Kaikki työtapaturmat voidaan estää, jos niihin valmistaudutaan ennakkoon, Vallius korosti.
Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja olosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ehkäistä ja torjua työtapaturmia. Yrityksen johto on aina vastuussa siitä, että lakia noudatetaan.
– Ensimmäiseksi kartoitetaan perusasiat kuntoon, eli arvioidaan työn vaarat ja riskit. Jokaisesta yrityksestä tulee löytyä työsuojelun toimintaohjelma, sillä se on lakisääteinen. Mutta suunnitelmaa pitää myös noudattaa käytännössä, muistutti Vallius.
Tapaturmat maksavat aina
Työturvallisuuden vaikutuksista vakuutuksiin kertoi Sami Pyykönen Fenniasta.
– Vakuutuksia ostetaan tarpeeseen. Maksamalla siirretään riskiä yrittäjän hartioilta vakuutusyhtiön huoleksi. Tapaturmien määrä vaikuttaa suoraan vakuutuksen hintaan, kuvaili Pyykönen.
Työtapaturmista johtuneet suorat kulut, esimerkiksi lääkärikustannukset ja palkkamenetykset korvataan useimmiten kokonaan. Sen sijaan välilliset kustannukset eli sakot, ylityöt tai viivästymisistä johtuvat menot eivät kuulu korvattaviin kuluihin.
– Vuonna 2003 astui voimaan uudistettu työturvallisuuslaki, ja jos yrityksessä rikotaan sen määräyksiä, niin seurauksena on sakkoja tai vankeutta. Esimiehet ja yrittäjät ovat aina henkilökohtaisessa vastuussa alaistensa työterveydestä, kertoi Pyykönen muutamia kylmiä faktoja. Mikäli työtapaturman seurauksena joudutaan kutsumaan ambulanssi, niin paikalle tulee myös poliisi ja työsuojeluviranomainen tutkimaan, miten työturvallisuusasioiden laita yrityksessä on.
Jos kaikki voitava tapaturmien ehkäisyksi on jo tehty, eli työntekijä on perehdytetty tehtäviinsä ja on tutustunut työsuojeluohjelmaan ja kaikki on muutenkin kunnossa, voi syyte jäädä nostamatta.
– Yrittäjä on aina löyhässä hirressä, vaikka kaikki olisikin kunnossa, kuvaili Reino Harinen yrittäjän paineita alaistensa työturvallisuudesta.
Anne Vänskä kertoi taantuman torjuntahankkeesta, jonka tavoitteena on auttaa pienyrityksiä säilyttämään elinvoimaisuutensa. Hankkeen mottona on ”oikeat ihmiset yrittäjän asialla”.
– Koetamme auttaa pahimman ajan yli, ja tarjoamme myös työkaluja nousukautta varten. Neuvonta, tilannekartoitus ja jatkotoimien suunnittelu kuuluvat hankkeen palveluihin. Yritysneuvojien palvelu on maksutonta, samoin ulkopuoliselta asiantuntijalta saatava toinen mielipide. Kun yrityksen talous on analysoitu, voimme tarjota liiketoiminnan tervehdyttämiseen tähtääviä konsulttipalveluita 25 prosentin omavastuulla. Lisäksi tarjolla on henkiseen jaksamiseen liittyviä palveluita.
Lopuksi Riitta Mikkonen KETI:stä kertoi meneillään olevista, yrittäjiä tukevista hankkeista. Keski-Karjalan yritystoimintaa kehittävän KETI:n tehtävät painottuvat erityisesti yritysneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen sekä seutumarkkinointiin.
Tietoa kirjoittajasta
