Erinomainen ja erikoinen oppimisympäristö
Luovin uusittuihin tiloihin tutustuttiin koulun bändien esittämän musiikin tahdissa. Ohjelmassa oli myös työnäytöksiä.
Ammattiopiston Luovin tiloissa Käsämän Veljesharjulla juhlistettiin pitkällisen peruskorjauksen päättymistä tiistaina.
Vuonna 2004 aloitettu, kolmevaiheinen urakka saatiin päätökseen elokuussa. Vajaan 3 000 neliön laajuisen rakennuskokonaisuuden kunnostaminen vaati noin kahdeksan miljoonan euron satsausta.
Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen juhlasali jätettiin vielä remontoimatta.
– Pitää ensin puhaltaa ja katsoa tilanne uudestaan, yksikönjohtaja Timo Huurinainen sanoo.
Oman haasteensa korjaamiseen asetti se, että arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemat ja vuosina 1947-49 valmistuneet rakennukset ovat suojelukohteita.
– Teimme tiivistä yhteistyötä Museoviraston kanssa ja saimme molempia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Tietyt työvaiheet piti tehdä perinteisin menetelmin, mikä nosti kustannuksia, Huurinainen kertoo.
Käytännössä rakennuksista jäivät jäljelle vain ulkokuoret ja nekin ehostettuina. Sisätilat rakennettiin kokonaan uudelleen. Luovin kiinteistöpäällikkö Timo Eskola arvioi, että peruskorjausaste oli noin 120 prosenttia eli uudisrakentaminen olisi tullut halvemmaksi.
Yhtä kaikki, juhlassa ilmeni, että lopputulokseen ovat kaikki tyytyväisiä.
– Saimme tilat tehokkaaseen käyttöön. Ennen tänne sopi 60 oppilasta ja nyt 160, entinen talouspäällikkö, nykyinen sisäinen tarkastaja Markku Liukkonen kertoo.
Huurinaisen mukaan tilat vastaavat nykyisen erityisopetuksen tarpeita.
– Toimintamme on helpottunut huomattavasti.
Juhlapuheita pitivät mm. Ammattiopisto Luovin johtaja Jussi Kemppainen ja kansanedustaja Pekka Ravi.
Kaikkia käsiä tarvitaan
Ammattiopisto Luovi tarjoaa koulutusta erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille 27 paikkakunnalla.
Koulutustarjontaan kuuluu mm. valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta.
Liperin yksikössä on 180 opiskelijaa ja 40 opettajaa. Käsämässä voi valmistua mm. kiinteistönhoitajaksi, kotitalousyrittäjäksi, merkonomiksi ja talonrakentajaksi.
– Tilanne on todella hyvä. Meille haki 300 opiskelijaa, joista pystyimme ottamaan sisään noin 130, viime lokakuussa koulun johtajaksi valittu Huurinainen kertoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa tarvitaan kaikki kädet töihin.
– Opiskelijamme haluavat olla osa yhteiskuntaa, ja siihen huutoon yhteiskunnan pitää vastata. Taantuma tietysti aiheuttaa, että haaste ei ole helppo korkean työttömyyden takia.
Alunperin Veljesharjulla kuntoutettiin ja koulutettiin sodassa tuberkuloosiin sairastuneita rintamamiehiä.
Tietoa kirjoittajasta
