Viljasato tyydyttää, hinta ei
Tutjunniemeläinen Heikki Tahvanainen toi ohraa Liperin Myllylle poikansa Nikon pelloilta keskiviikkona. – Puinnit alkoivat viime viikon torstaina. Rankat vesisateet verottivat jonkin verran, mutta ihan kohtuullinen sato on tulossa. – Palkka pienenee, mutta kulut ovat kuitenkin suuret. Käteen ei jää paljon mitään, hän tuskaili alhaista viljan hintaa.
Viljan alhainen hinta on saanut puintityöt aloittaneet maanviljelijät mietteliäiksi. Esimerkiksi Etelä-Suomen tehtaat maksavat rehuohrasta vain noin 80 euroa tonnilta, puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Tiettävästi viljasta maksetaan vielä kitsaammin näillä korkeuksilla.
Viime viikolla Puromäessä ohran puinnin naapureiden pelloilla aloittanut Matti Kerkkänen sanoo, että moni isäntä miettii nyt, kannattaako ensi keväänä kylvää ollenkaan.
– Hinta ei ole tainnut olla ollut milloinkaan näin alhaalla, yli 30 vuotta maanviljelijänä toiminut Kerkkänen sanoo.
Kerkkäsen omilla pelloilla kasvaa lähinnä siemenviljaa, josta pitäisi saada parempi hinta.
– Kaikki sopii omaan siiloon, ei tarvitse nyt ruveta myymään.
Myös Timo Räsänen viljelee Puromäessä, työ on tuttua 28 vuoden ajalta. Ohran puinnin hän meinasi aloittaa tänään, viikonvaihteen ja maanantain sateet lykkäsivät aloitusta.
– Ihan normaali sato näyttäisi olevan tulossa, mutta ei niin hyvä kuin viime syksynä, ohraa, kauraa ja vehnää viljelevä Räsänen kertoo.
Viljat päätyvät omaan varastoon.
– Jos vaikka hinta rupeaisi parantumaan ensi vuoden puolella.
– Jos hinta on tätä luokkaa, on ensi vuonna viljelypinta-alaa pakko leikata, sanoo Kerkkänen, joka on jo siirtänyt 15 prosenttia 62 hehtaarin viljelyalastaan riistapelloksi.
– Viime vuonna oli ensimmäinen kerta minun viljelyhistoriani aikana, että viljasta maksettiin korkeinta hintaa jo puintien aikana. Sitten se rupesi laskemaan syyskuun aikana eikä pohjaa olla taidettu vielä nähdä. Kohta ollaan niillä rajoilla, että kannattaako valmista viljaa puidakaan. Pelkät korjuukustannukset ovat suuremmat kuin maksettu hinta. Mutta kun ollaan EU:ssa, niin pakkohan ne on korjata talteen.
Erikoiskasveja ja yhteistyötä
MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajan Vilho Pasasen mukaan viljelijät ovat tyrmistyneitä tilanteesta, sillä vielä runsas vuosi sitten oletuksena oli hinnan nousu.
– Maailmalla on nyt viljan ylituotantoa onnistuneiden satojen vuoksi. Ennuste on, että maassamme on tänä vuonna noin 400 miljoonaa kiloa rehuohraa, jolle ei ole kohdetta. Tämä on sitä markkinataloutta.
– Tilanne koettelee erityisesti kotieläinkasvatuksesta viljelyyn siirtyneitä, joilla ei ole suuria varastotiloja viljalle. Heidän on pakko myydä pois alhaiseen hintaan.
Pasanen sanoo, että suuntaus vaatii viljelijöiltä ja kotieläintilallisilta yhteistyötä.
– Esimerkiksi rehu ei jalostu yhtään, vaikka sitä käyttää jossakin Etelä-Suomessa. Tilat voisivat tehdä yhteistyötä, jolloin välikädet vähenevät.
– Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös siirtyminen erikoiskasvien viljelyyn, kuten valkuais- ja öljykasveihin.
Myllyllä rakennetaan
Liperin Myllyllä tilannetta seurataan tarkasti. Päällikkö Kari Huikurin mukaan myllyllä on täydet valmiudet ottaa vastaan kaikki tarjottava vilja, sillä vanhat varastot on “ajettu tyhjilleen”.
Syyskuussa tehdasalueelle aletaan rakentaa noin 200 kuutiota vetävää lastaussiiloa. Se valmistuu vuoden loppuun mennessä.
– Pyrkimyksenä on, että voimme toimittaa tältä tontilta rehua entistä isommat määrät, jottei sitä tarvitsee ajaa tänne Etelä-Suomesta saakka. Tänä vuonna tuotamme noin kolme miljoonaa kiloa rehua, tavoitteena on jopa kolminkertaistaa tuotanto.
Tietoa kirjoittajasta
