Madonluvut taloudesta virkamiehille ja valtuustolle

– Virkamiesten on nyt oikeasti keskityttävä töihin ja löydettävä keinot menojen kurissa pitämiseen. Menojahan kyllä aina löydetään, kun tuloja on. Kun valtuutetut kokoontuvat 7-8 kertaa vuodessa, ei heillä ole edellytyksiä keksiä konsteja kunnan talouden hallintaan. Kyllä sen on oltava viranhaltijoiden päivittäistä työtä.

Talouslukuja väläytellyt kunnankamreeri Hannu Raninen vastasi, että talouden seuranta on ollut paikallaan, mutta eväitä tekoihin ei.
Hän myönsi, että nykymenolla alijäämä, jonka pitäisi olla vauhdilla pienenemässä, on kasvamassa tänä vuonna noin 3,6 miljoonaan euroon. Ja jos sama tahti jatkuu, ensi vuonna alijäämä lähentelee jo seitsemää miljoonaa.

Liperiin oli saatu samana päivänä Efeko Oy:ltä vertailu 20 suomalaiskunnan kustannuksista vuodelta 2007.
Liperissä sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat 31,8 miljoonaa, kun odotekustannukset verrokkikuntien kulujen perusteella olivat 28,2. Sitä Liperin pitäisi tavoitella.
Vanhus- ja vammaispalvelujen nettokustannukset Liperissä lähentelivät 10 miljoonaa, kun odote oli alle 6,5 miljoonaa.

Perusopetuksen kustannukset Liperissä olivat nettomenoina 9,5 miljoonaa, kun odotekustannukset olivat 7,9 miljoonaa. Vain päivähoidossa Liperin menot olivat muihin kuntiin verrattuna samalla tasolla.
Teknisen toimen yhdyskuntapalvelujen alalla Liperin menot jäivät puoli miljoonaa euroa alle 2 miljoonan odotekustannusten.

– Se tarkoittaa, ettei meillä ole satsattu riittävästi näihin palveluihin, tekninen johtaja Taisto Tuononen suomensi.
Lukujen perusteella valtuutetuille painotettiin, ettei talouden tasapainotukseen tarvittavia säästöjä saada kuin sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspuolen raskaisiin rakenteisiin puuttumalla.


Palvelut keskitetään
tarvitsijoiden lähelle?

Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Liisa Naukkarinen evästi valtuutettuja miettimään erilaisia vaihtoehtoja: Olisiko järkevää keskittää OkuLin alueella tiettyjä palveluja sinne, missä niillä on erityisesti kysyntää. Esimerkkeinä hän mainitsi neuvolatoimintojen keskittämisen lapsirikkaalle Ylämyllylle, terveyskeskussairaalan Liperiin, missä sillä on käyttöä selvästi enemmän kuin Outokummussa, kehitysvammatyöpajan painottamisen Outokumpuun jne.

Hän korosti myös vanhusten laitoshoidon vähentämistarvetta Liperissä; tavoitteena on kymmenen vanhainkodin paikan muuttaminen tehostetun hoidon palveluvuokra-asunnoiksi.
Naukkarinen heitti mietittäväksi myös kunnallisen hoitokodin perustamisen yksityisten rinnalle sekä tarpeen satsata kotipalveluun ja omaishoidon kehittämiseen.

Terveyskeskuslääkärien pulan parannuskeinoiksi hän toi pohdittavaksi palvelujen keskittämisen suoman mahdollisuuden erikoislääkäreille sekä mm. lääkäreiden palkkaus- ja työaikaolojen muokkaamisen.
Riitta Lappalainen (kesk.) toivoi, että valtuutetut saisivat ”kartan” OkuLin alueella olevista palveluista, niitä käyttävien asiakkaiden määristä ja työntekijämääristä ennen kuin mitään todellisia esityksiä voidaan tehdä. Toive sai laajaa kannatusta.


Isompia opetusryhmiä,
yksi yläkoulu?

Sivistysjohtaja Arto Jormalainen toi esiin sivistyslautakunnan iltakoulussa keskusteltuja vaihtoehtoja.
Nykyistä suuremmat ryhmäkoot opetuksessa toisivat henkilöstösäästöjä 7-13 työntekijän verran.
– Jokainen virka merkitsee suurta säästöä, jokainen jakotunti maksaa noin sata euroa.
Yhdeksi ”pikasäästöksi” on tarjottu Ristin koulun muuttamista väliaikaisesti vuodeksi kaksiopettajaiseksi. Myöhemmässä vaiheessa joudutaan sivistysjohtajan näkemyksen mukaan päättämään kyläkoulujen sulauttamisesta taajamakouluihin. Esille nousi myös yhden yläkoulun riittäminen koko kuntaan:
– Jos 5-6-luokkalaiset siirretään Liperissä pienten kouluun ja Penttilän tilat otetaan yläkoulun käyttöön, tilat riittävät kaikille yläkoululaisille, Jormalainen totesi.

Hän heitti mietintään myös seutuopiston roolin tulevaisuudessa vain erikoiskurssien tarjoajana ja yhdistysten ym. toimijoiden kurssitoiminnan tukemisen seutuopiston sijaan.
Kun valtuutettujen ryhmätöiden pohjaksi oli tarjoiltu sosiaali- ja sivistystoimen taustapaketit, valtuutetut puheenjohtaja mukaanlukien totesivat urakan iltapuhteena ylivoimaiseksi. Eero Reijonen halusi myös jokaisen pääsevän miettimään kumpaakin toimialaa, ei vain jompaa kumpaa kuten maanantai-illaksi oli kaavailtu.

Seminaari-illan lopputulema oli, että asioita kypsytellään ja lisätietoja kirjallisina odotetaan viranhaltijoilta niin, että valtuutetut tarttuvat ryhmätöihin seuraavan kerran seminaarissaan maanantaina 16. maaliskuuta jo iltapäivällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *