Esteettömyyden tulisi olla arkipäivää

Henna Ikävalko (vas.) ja Riikka Laapotti kehuivat Penttilän inva-vessaa. Pyörätuolilla pääsee lavuaarin luo, avoroskis ja wc-paperirullatelineen paikka saavat kiitosta.

Karjalan lastenkulttuurin kehittämisyhdistys ry, eli Kalake, toi Opas esteettömään lastenkulttuuriin –hankkeen myös Liperiin.

Leader-rahoitteisen hankkeen tarkoitus on tuoda esteettömyyskäsitettä tutuksi kunnissa, kerätä alueen ongelmia paperille ja tuottaa lopulta esteettömyysopas kaikkien eri tahojen käyttöön valtakunnallisesti.

Rakennettujen tilojen esteettömyyteen on jo kiinnitetty pitkään huomiota, mutta nyt meneillään oleva hanke tuo esille niin taloudellisen, eri aistien, kulttuurillisen kuin tiedotuksellisen esteettömyyden.

Liikkuminen isoimpana haasteena

– Esteettömyys on sitä, että yksilölliset tavat toimia huomioidaan mahdollisimman hyvin, Kalakkeen toiminnanjohtaja Riikka Laapotti tiivisti.

Vaikka koulutusmateriaalien pääpaino olikin erityisryhmien huomioimisessa, tuli keskusteluissa selväksi jokaisen omat henkilökohtaiset esteet niin hälisevässä yleisötilaisuudessa, epäselvissä opasteissa, toimijoiden harrastushinnoittelussa kuin sukulaisten joulupöydässä.

Fyysisistä esteistä osasi parhaiten kertoa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Malike -toiminnan suunnittelija Henna Ikävalko.

– Esteetön tila on toimiva, selkeä ja turvallinen kaikille.

Kaikkein järkevintä olisi aina rakentaa heti alussa oikeanlainen tila, sillä esimerkiksi invaluiskien rakentaminen jälkikäteen on erittäin kallista ja hankalaa. Ja aina tulisi itse käyttäjiltä kysyä neuvoja, sillä he ovat ammattilaisia kertomaan, vaikkapa mihin suuntaan oven tulisi avautua.

Liperin omista ongelmista keskusteluissa nousivat esille mm. korkeat kivetykset suojateiden kohdilla, jalkakäytävien puolikkaan hiekoittaminen ja julkisten tilojen huonot istuimet.

Monet pyörätuolilla liikkuvien ongelmista koskettavat yhtä lailla rollaattorilla tai lastenvaunuilla liikkuvaa: kapeat käytävät, pienet välieteiset, portaat ja kynnykset tai takakautta kulkeminen.

Selkokielellä kiitos!

Aistillista esteettömyyttä voidaan auttaa kommunikoinnin tukemisella ja esimerkiksi hälinää vähentämällä. Korostetaan käytettävissä olevia aisteja ja apuvälineitä, kuten induktiosilmukkaa kuulolaitteen apuna, kohokuvioita ja esineitä.

Selkokieli auttaa niin aistillisen kuin tiedollisen esteettömyyden tukemisessa. Lapsia pitäisi ohjata lasten kielellä ja lääkärin on syytä puhua ymmärrettävästi. Keskusteluun nousi erittäin voimakkaasti sivistyssanojen turha käyttö niin tekstissä kuin puheessakin.

– Kaikessa viestinnässä pitäisi pyrkiä tuomaan asiat helposti ymmärrettäviksi, Riikka Laapotti muistutti.

Tällöin tulisi huomioida kohderyhmä, tarvitaanko useita kielivaihtoehtoja, kuvia tai symboleja. Yhdistysten julisteista kannattaisi poistaa kaikki ylimääräinen tieto.

Taloudellinen esteettömyys korostuu näin taantuman aikaan. Monessa perheessä tapahtumiin tai harrastukseen osallistuminen ratkaistaan rahassa.

– Olisi hyvä pyrkiä mahdollisimman paljon ilmaistapahtumiin tai edes porrastettuihin pääsymaksuihin. Kannattaa myös muistaa, että monet tahot myöntävät esteettömään lastenkulttuuritoimintaan tukea.

Erilaisuus on rikkaus

Kulttuuriseen esteellisyyteen voi törmätä naapurin erilaisten elämäntapojen kautta, eri uskontokuntien juhlapäivien vietossa, maahanmuuttajia tai vammaisia kohdatessa.

– Kenenkään ei pitäisi joutua muuttamaan omaa kulttuuriaan, vaan osata ottaa huomioon toiset, Laapotti korosti.

Valtaväestön kulttuuria on valitettavasti alettu muuttaa esimerkiksi päiväkodeissa, joissa joulujuhla on jätetty pois.

– Keskustelemalla tällaiset ongelmat saataisiin yleensä ratkottua.

Yhdistystenkin pitäisi miettiä huomioidaanko toiminnassa erilaisia vähemmistöjä. Tarjotaanko ohjelmaa vain valtaväestölle?

– Ja tarjotaanko palveluja, joissa erityisryhmiin kuuluvat lapset tai nuoret voivat osallistua samoihin asioihin kuin ikätoverinsa?

Etenkin lapsia suojaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, jonka mukaisesti kaikilla lapsilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiseen.

Keskusteluissa todettiin, että monet esteet olisivat helpostikin voitettavissa, mikäli niitä vain tulisi ajateltua. Nuorisovaltuuston nuoret toivoivat asioista kerrottavan enemmän esimerkiksi sanomalehdissä, jotta niin yksittäiset ihmiset, yritykset, kunta kuin yhdistyksetkin voisivat ottaa toiminnassaan enemmän esteettömyyttä huomioon.

Toiveena oli, että alueella innostuttaisiin järjestämään esteettömiä kulttuuritapahtumia hankkeen tuella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *