Koulu ei ole villi länsi

Kevään aikana valmistuvalla toimintamallilla alleviivataan, että koulumaailmassa pätevät samat lait kuin muualla yhteiskunnassa.

– Huomasimme syksyllä, että oppilaat tuntuvat pitävän koulua erillisenä yhteisönä, jonne yhteiskunnan lait eivät yllä. Selkeytämme tilannetta tällä suunnitelmalla, kertoo työryhmään kuuluva erityisopettaja Pieta Natunen Liperin koulusta.

Opettajien edustajien lisäksi työryhmään kuuluvat sosiaalityöntekijä, terveyskeskuspsykologi, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori.

Lopputulos tulee olemaan tiivis paketti – A4-paperi, jossa on tekstiä molemmin puolin. Natusen sanoin siinä ”luetaan vähän lakia ja kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi, kuinka koululla toimitaan väkivaltatilanteissa”.

– Meillähän on jo olemassa henkilökunnan turvallisuussuunnitelma, jota tämä toimintamalli tukee. Tarkoituksena on saada viesti myös koteihin, joten oppilaat vievät toimintamallin vanhemmilleen luettavaksi ja allekirjoitettavaksi.

Ennen julkistamista paperiin tutustuvat sekä opettajakunta että vanhempainneuvosto.

– Toimintamalli koskee lähinnä Liperin koulua, mutta kunnan muut koulut saavat soveltaa sitä vapaasti omiin tarpeisiinsa.

Sitä esitellään laajemminkin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyvässä seminaarissa maaliskuun 12. päivä Joensuussa.

Kyselyitä kiusaamisesta

Myös koulukiusaamista vastaan on otettu astetta järeämmät keinot käyttöön.

– Järjestämme koulukiusaamiskyselyn kaksi kertaa vuodessa koko oppilaskunnalle tästä lukuvuodesta alkaen, Natunen kertoo.

Ensimmäinen kysely järjestettiin syksyllä, toinen on luvassa talviloman aikoihin.

Oppilaat vastaavat omilla nimillään, ja kysymykset ovat selkeitä: onko sinua kiusattu, oletko havainnut kiusaamista jne.

– Kokoamme tapaukset ja ryhdymme toimenpiteisiin tarvittaessa. Tuloksia käydään yleisellä tasolla läpi myös luokissa.

Ehkäisevä vaikutus

Liperin koulun rehtori Jouni Hyttinen sanoo, että toimintamalli voi parhaassa tapauksessa ehkäistä kiusaamista ja väkivaltaisia tilanteita.

Hyttisen mielestä nuoriso ei ole oleellisesti muuttunut huonompaan suuntaan, mutta kouluissa puututaan häiriökäyttäytymiseen selvästi herkemmin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

– Se mikä oli 60-, 70- ja 80-luvuilla hyväksyttävää arkea, tulkitaan nyt vakavaksi kiusaamiseksi. Aiemmin ongelmaan tarttumista ei mielletty niin vahvasti koulun tehtäväksi eikä ollut voimavarojakaan. Asioissa on menty paljon eteenpäin.

Liperissä opettajien työtä tukevat koulukuraattori ja kouluterveydenhoitajat. Apua tulee myös sosiaali- ja terveyspuolelta. Poliisit ovat pitäneet luentoja säännöllisesti.

– Mielestäni koulupoliisi-hanke on tosi hyvä, Hyttinen viittaa tulevaan järjestelmään, joka tuo maan kaikkiin kouluihin oman nimikkopoliisin.