Urho Makkonen raivaa soista metsää pelloksi Haapasalmella

Urho Makkonen käväisi kaivinkoneen kanssa syvällä suossa juuri ennen kuvan ottamista, mutta pääsi vielä omin avuin ylös viime tiistai-iltana.

Vuosi sitten hänen kunnalta ostamastaan 126 hehtaarin maa-alasta 70 hehtaaria on raivattavissa pelloksi Haapasalmen Kunnankorvessa. Kivisin maa-alue hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan metsätaloudessa.
Haapasalmen asukkaan suurprojekti kotikylällään on työllistänyt myös vierasta työvoimaa, josta Urho Makkonen ei ole ikinä uskonut, että nurmi olisi vihreämpää naapuriaidan takana.

– Hyödynnämme paikallisien yrittäjien palveluksia niin paljon kuin mahdollista, hän toteaa periaatteensa.
Kaivinkoneet, kuorma-autot, traktorit ja puunkorjuuketju ovat muiden koneiden ohella saaneet osaavissa käsissä paljon aikaiseksi viime vuoden lokakuun lopusta lähtien.

– Puuston osalta alue alkaa olla jo raivattu. Motolla ei voi käsitellä pienimpiä puita. Ne on jätetty vielä pystyyn ja niitä voi kuka tahansa käydä halutessaan hakemassa. Jäljelle jääneet puut ajetaan myöhemmin jyrsimellä silpuksi.
Peltoja varten on tehty tietä kolmen ja puolen kilometrin matkalle. Puunkuljetuskin on sujunut joutuisammin, kun tehtaille kuljettavan tavaran siirtomatkat ovat jääneet maltillisiksi.


Kyky sietää riskejä kuuluu yrittäjän arkeen

Enimmäkseen suomaata oleva alue on hyödynnettävissä peltoalana vasta kahden tai kolmen vuoden päästä.
– Metsämaa pärjää kosteammissa olosuhteissa. Siksi alue on ojitettu harvaan. Ojituksien tekemistä jatketaan. Suopohjainen maa ei sovellu pelloksi ennen kuin sitä kalkitaan. Vie aikansa kunnes happamuus saadaan oikealle tasolle.

Kaivinkoneen puikoissa viihtyvä Urho Makkonen tuntee maatalouden ammattilaisena, että tietty epävarmuus kuuluu toimenkuvaan. Pellon raivaukseen ei ole saatavissa EU-tukia. Menojen tuntuvuudesta voi saada vihiä, kun tietää, että parhaimmillaan suolla on työskennellyt tusinan verran miehiä.
Suurten urakoiden arkeen kuuluvat muiden muassa konerikot, jotka osaltaan vaikuttavat kokonaisuuden etenemiseen. Makkosen mukaan näistä väistämättömistä käänteistä ei ole ollut tähän mennessä poikkeuksellista harmia.

Työhön tottunut jaksaa puurtaa

Urho ja hänen poikansa Henri Makkonen huolehtivat uusien ja vanhojen peltoalojen viljelyksestä sekä vajaan 600 lihanautakarjan hyvinvoinnista.
– Tilaan kuuluvia peltoja on 150 hehtaaria Tohmajärvellä. Yksi syy uusien peltojen raivaukseen oli, että on aika kannattamatonta siirtää Rääkkylästä Tohmajärvelle asti lietettä levitettäväksi.

Makkosilla on lopullisten raivausten ja maan muokkausten jälkeen noin sadan hehtaarin yhtenäinen peltoala Haapasalmella. Samalla lietteen ja nautakarjan ruokintaan käytettävän viljan kuljetuksista katoaa monta mutkaa.
– Tulee siitä kustannussäästöjä.

Työn määrä on sen sijaan ollut noususuunnassa Urho Makkosen osalta jo pitemmän aikaa, mutta se ei kaiverra mieltä, kun on tottunut puuhaamaan pienestä pitäen. Uusien haasteiden kohdallakin on aina kyse normaalista kiertokulusta.
– Aina maatalossa töitä riittää.

Vastaa