Kaikki kyläkoulut lakkautusriviin?

Kun sosiaali- ja terveyspuolelta ei löydy enää säästökohteita, kulupuolta on karsittava sivistyspuolelta ja nimenomaan perusopetuksesta.

Tällainen viesti kuultiin Liperin ensi vuoden talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Käytännössä viesti tarkoittaa sitä, että uusi kunnanvaltuusto saa perinnöksi visaisen tehtävän eli kouluverkon supistamisen.

– Nykyistä kouluverkkoa on mahdotonta ylläpitää tällaisessa taloustilanteessa. Näen koulujen lakkauttamiset realistisena vaihtoehtona, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Parkkinen (sd.).

Parkkinen toteaa, että ”kipeätä” kouluverkkokeskustelua on siirretty monta kertaa, mutta asia on kohdattava lopulta.

Parkkinen, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen ja kunnankamreeri Hannu Raninen painottavat, että kyseessä ei ole arvokeskustelu vaan talouteen ja rakenteeseen liittyvä keskustelu. Siksi kyläkoulujen koolla saatikka oppilasennusteilla ei ole merkitystä mahdollisia lakkautuspäätöksiä tehtäessä.

– Jos minulta kysytään, kaikki kyläkoulut pitää lopettaa. Niiden oppilaat mahtuvat taajamakouluihin, Raninen paukauttaa talousihmisen näkemyksen.

Parkkinen lakkauttaisi puolestaan kaksi kyläkoulua. Kunnanjohtaja liputtaa Mattisenlahden ja Käsämän kyläkoulujen säilyttämisen puolesta.

Tilanteeseen on johtanut sivistystoimen ongelmallinen tulorahoitus.

– Perusopetuksen oppilasmäärä on pienentynyt vuosina 2007-2009 noin 70 oppilaalla ja opetustoimen valtionosuudet ovat vähentyneet 700.000 eurolla. Silti perusopetuksen menot ovat kasvaneet 1,2 miljoonaa euroa eli tulojen ja menojen erotus on kasvanut 1,9 miljoonaan euroon, Mikkanen selvittää.

Vaikka sivistystoimen taloustilanne näyttäisi olevan kuralla, on talousarvioesityksessä kuitenkin huomioitu koulukuraattorin palkkaus.

Verotulojen kehitys pieni arvoitus

Liperi korottaa kunnallisveroprosentin 20:een ensi vuonna. Puolen prosenttiyksikön korotuksen pitäisi tuoda verotuloja 1,5 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän kokonaisveronkannon ollessa 30 miljoonaa euroa.

Yleinen talouden taantuma saattaa kuitenkin vaikuttaa siten, että verotulot eivät kasvakaan odotusten mukaisesti. Esimerkiksi kuntaliiton asiantuntijat ovat ennustaneet, että kuntien verotulot eivät kasva ollenkaan ensi vuonna.

Ensi vuoden tilinpäätöksen tulokseksi arvioidaan sama kuin tänä vuonna eli nolla euroa. Eli kertynyttä alijäämää (2,7 miljoonaa euroa) ei näillä näkymin päästäkään lyhentämään suunnitelmien mukaisesti.

Näin ollen nelivuotiskauden kuntastrategian tavoitetta ”Liperin kunnan talous on tasapainossa” ei saatu toteutettua. Toiveissa on, ettei uutta alijäämää enää synny.

– Jos kunta haluaa pysyä itsenäisenä, on alijäämää päästävä kattamaan, Parkkinen muistuttaa.

Valtionosuuksien on arvioitu olevan ensi vuonna 23,1 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista valtionavustustakin on haettu, sen saaminen ratkeaa tällä viikolla.

Tammikuussa käynnistyvästä sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyöstä Outokummun kanssa ei synny ainakaan aluksi säästöjä.

– OkuLin peruslähtökohta ei voi olla säästö, koska sen tarkoituksena on tuottaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut, Sanna Parkkinen sanoo.

Taloustilanne vaikuttaa kuitenkin siten, että useista uusista OkuLin virka- ja toimiesityksistä pidättäydyttiin.

Tässä vaiheessa organisaatioon palkataan vain johtava sosiaalityöntekijä kuntouttavaan aikuissosiaalityöhön.

Vaikka ensi vuosi näyttää tiukalta, löytää Parkkinen hyviäkin puolia.

– Ei täällä kuitenkaan niin huonosti mene, asukasluku kasvaa ja työttömyyskin on alhaisella tasolla.

Tulossa toinen suuri investointivuosi

Kulunut vuosi on ollut Liperin historiassa ennätyksellisen suuri investointivuosi. Jyrissä on valmistumassa entinen kasarmi Paloaukean kouluksi, entinen varuskuntaruokala keskuskeittiöksi ja hoivakoti on saamassa laajennusosan.

Kyseiset hankkeet nielevät rahaa ensi vuonnakin, joten luvassa on toinen jättimäinen investointivuosi.

Molempina vuosina investointeihin käytetään 8-9 miljoonaa euroa.

– Investoinnit olivat tietoisia valintoja, mutta jatkossa sitten hiljennytään ja keskitytään lähinnä kunnallistekniikan parantamiseen, Mikkanen sanoo.

Vuosina 2010-2011 investoinnit painetaan 2,5-3 miljoonan euron tasolle per vuosi.

Vastaa