Rauvanlahden Junkersin hylyn osia esillä Joensuussa
Pommikoneen moottoria puhdisteltiin savesta sata tuntia. Näyttelyn päätyttyä edessä on vielä perusteellisempi purku, puhdistus ja ruostesuojaus. Moottoria ihmettelevät Rauno Suhonen ja Joensuun museoiden johtaja Tarja Raninen-Siiskonen tuumaavat.
Sodanaikaisen Junkers JU 88 A4 -pommikoneen raivaustöiden päättymisestä Liperin Rauvanlahdessa ei ehtinyt vierähtää kuin vajaa viikko, kun Carelicumin aulassa pääsi jo ihmettelemään koneen osia ym. esineitä.
Savesta putsattu ja suojavahattu esineistö ennätti viime viikolla parahiksi Pohjois-Karjalan museon Joensuun seudun ilmasotaa vuosina 1939-1944 käsittelevään näyttelyyn, joka kestää tammikuun 11. päivään saakka.
– Voidaan sanoa, että kyseessä on näppärä päivitys ilmasotanäyttelyyn, Joensuun Ilmasillan puheenjohtaja Rauno Suhonen sanoo.
Näyttelyn täydennys esiteltiin yleisölle virallisesti eilen keskiviikkona.
Pommikoneen hylyn omistaa Keski-Suomen Ilmailumuseo, jonka johtaja Kai Meclin valtuutti Suhosen vastaanottamaan ja arvioimaan järvestä nostettuja hylyn osia.
Suhonen muistuttaa, että puolustusvoimien ja poliisin masinoiman raivausoperaation päätarkoituksena ei ollut kartuttaa minkään museon esineistöä, vaan saada Rauvanlahti turvalliseksi.
– Tässä saatiin kuitenkin todella ainutkertainen esineistö sivutuotteena, hän toteaa tyytyväisenä.
Raivaustöissä tuhottiin kaksi 500 kilon ja kaksi 250 kilon lentopommia, 50 kappaletta lentokonetykin ammuksia sekä useita satoja konekiväärin patruunoita. Lisäksi järven pohjasta nostettiin useita tuhansia kiloja metallia.
– Keski-Suomen Ilmailumuseoon on kuljetettu jo rekka-autolastillinen pommikoneen osia, Suhonen kertoo.
Tekniikkaa ja tragediaa
Carelicumin aulaan on tuotu mielenkiintoisia esineitä heinäkuussa 1944 järveen syöksyneen pommikoneen hylystä.
Massiivisin ilmestys on V12-moottori, joka painaa noin 750 kiloa. Se on säilynyt hyvässä kunnossa tiiviin savikerroksen alla.
– Moottorin puhdistukseen ja suojakäsittelyyn käytettiin sata työtuntia, Suhonen kertoo.
Näyttelyn päätyttyä moottori puretaan perusteellisesti ja suojataan ruostumista vastaan. Suhosen mukaan vastaavanlaisia on jäljellä vain muutamia kappaleita maailmalla.
Palanen lentokoneen peräosasta kertoo, että suomipoika ei päässyt helpolla ilmassakaan sodan melskeessä.
– Kone sai hyvin vaaralliset vauriot vain pari viikkoa ennen putoamistaan, Suhonen osoittaa niitattuja pellinpalasia, jotka peittävät konekiväärisuihkun puhkomia reikiä.
Suomen armeija riisui hylyn kevyestä aseistuksesta heti putoamisen jälkeen. Nyt savikerrosten alta löydettiin 20 millin tykki ja kaksoiskonekivääri. Nekin on tuotu esille.
– Aivan raivaustöiden lopussa löydetty tykki osoittautui harvinaisuudeksi, sillä pystyi ampumaan myös miinakranaatteja, Suhonen esittelee MGFFM-tykkiä.
Onttolan kentältä lähtenyt Junkers syöksyi yllättäen maahan ollessaan matkalla kohti Tali-Ihantalan taisteluita. Nelihenkinen miehistö sai surmansa. Carelicumissa lasivitriinin alle asetetut asujen kappaleet saavat katsojan hiljaiseksi.
– Tarkoituksena on tuoda esille miehistön julma kohtalo ja kuinka nuoria he olivat. Nuorin oli 19-vuotias ja vanhin 25-vuotias. Tavallaan tämä näyttely on piste tuolle tragedialle, Suhonen selvittää.
Kaikista löydöistä tärkeimpänä hän pitää kankaaseen kiedottua ensiapupakkausta.
– Sellaista en ole nähnyt aikaisemmin. Yksi ensiapupakkauksen ronskeimmista työkaluista on luusaha, jolla pystyi tarvittaessa tekemään vammautuneen ruumiinosan amputaation, jos kone syöksyi maahan jossakin linjojen takana.
Tietoa kirjoittajasta
