Pölypyörre rikkoi katon Kiiesssalossa
Koirankoppi siirtyi voimakkaan tuulenpuuskan viemänä paikoiltaan ja sai kattopeltejä niskaansa. Koppi oli myräkän aikaan tyhjillään.
Nopeasti kehittynyt pyörre iski avonaisesta ovesta ulkorakennukseen ja hajotti ison osan katosta pitkin pihoja.
Vaaratilanne syntyi, kun kasvimaalla ollut Piirosen talon emäntä sai 6-7 metrin mittaisen kattopellin muutaman metrin päähän työmaalleen.
– Ensin alkoi melkoinen ryminä ja sitten näin, kun pyörre kuljetti kattopeltiä ilmassa läheisen lipputangon yläpuolella ja paiskasi sen melkein viereen maahan, kertoo yksin pihapiirissä pyörteen aikaan ollut Sylvi Piironen.
Pyörteen voimaa kuvaa se, että useiden kymmenien kilojen painoinen kattopelti lensi ilmassa noin sadan metrin matkan.
Kumivene katon rajaan
Pyörre kaatoi ulkorakennuksen päässä olleen koirankopin ja siirteli tavaroita paikoiltaan aiheuttaen pientä vahinkoa.
Kovin erikoinen oli pihalla olleen kumiveneen päätyminen lähes 100 metrin lennon jälkeen ulkorakennuksen sisälle rikkoutuneen katon rajaan.
– Ilmeisesti tuuli oli tempaissut ilmalla täytetyn veneen mukaansa ja saanut sen sattumaan ulkorakennuksen ovesta sisään. Sieltä se pyrki vielä ulos, mutta juuttui kattotuolien ja seinän väliin, kertoo Kauko Piironen.
Saman pölypyörteen näki kolmen maissa myös läheisellä Teboil-huoltamolla työskentelevä Suvi Kokko.
– Olin ulkona, kun hetkessä puhkesi kova tuuli ja pyörre nosti takapihalla hiekkaa, Suvi Kokko kertoo.
Huoltoaseman alueella ei syntynyt kuitenkaan mitään näkyviä vahinkoja.
Pölypyörre vai trombi?
Meteorologi Kari Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta nimittää ilmiötä trombin sijaan voimakkaaksi pölypyörteeksi.
– Trombi syntyy pilvisellä säällä, mutta sillä alueella ei tuohon aikaan ollut merkittävää pilvisyyttä.
Hän sanoo näinkin voimakasta pölypyörrettä harvinaiseksi, mutta ei mahdottomaksi ilmiöksi. Havaintoja pienemmistä pyörteistä on tullut viime päiviltä, tosin ei yhtään Pohjois-Karjalasta.
– Pölypyörre syntyy aurinkoisena ja kuivahkona päivänä, yleensä kirkkaan taivaan alla. Useimmiten kyse on harmittomasta ilmiöstä, Punkka sanoo.
Tietoa kirjoittajasta
