Yksi ääni ratkaisi Rasivaaran koulun jatkon
Kunnanhallituksen esitys oli, että koulu lakkautetaan osana kunnan taloudellista selviytymisohjelmaa. Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti lopulta äänin 11-10, että Rasivaaran koulun ovet aukeavat tulevan kesälomankin jälkeen.
Valtuustosaliin pakkautuneet kuuntelijat juhlivat avoimesti ja laulu raikasi, kun Tapio Hämäläinen (vas.) antoi viimeisen äänen tasatilanteessa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hämäläinen piti pienen jännityksen lakipistettä hakevan puheen ennen kuin antoi äänen, jonka jälkeen Rasivaaran koulua tukenut vanhempien ja opettajien joukko sai haluamansa syyn juhlia.
– Uskomme, että tämä on uusi alku avoimempaan, kuntalaisia kuuntelevampaan ja rehellisempään politiikan tekoon Rääkkylässä, kuntalaisvaikuttaja Merja Vaittinen iloitsi.
Rasivaaran koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Vaittinen oli luvannut ennen kokousta johdattaa suuret joukot katsomaan silmästä silmään valtuutettuja, joiden kanssa oli käyty alustavia keskusteluja jo parin kuukauden ajan.
Vaittisen ja muiden Rasivaaran koulun jatkumista puolustaneiden hyväksyvät katseet ansaitsivat Hämäläisen lisäksi Jouko Päivinen (sd.), Satu Melkko (kd.), Veli Luostarinen (kesk.), Lauri Käyhkö (vas.), Veli-Pekka Kaasinen (kesk.), Marjukka Viljala (sd.), Riitta Soininen (vihr.), Ilpo Jorasmaa (vihr.), Antero Malinen (vas.) ja Keijo Harinen (vas.).
Rahat loppuvat
Kunnanjohtaja Yrjö Eronen oli linjannut Rasivaaran koulun kuuluvan olennaisena osana Rääkkylän selviytymisohjelmaan, joka joutuu valtion tarkasteluun ensi vuoden alussa.
– Ilman säästöohjelmaa loppuvat rahat. Toimenpiteet on tehtävä tämän vuoden aikana. Muuten kriteerit omavaraisuuden asteesta eivät täyty.
– Emme käsittele pelkästään Rasivaaran koulun kohtaloa, vaan koko Rääkkylän kunnan tulevaisuutta.
Kunnanjohtaja viittasi valtion mahdollisuuteen tehdä pakkotoimenpiteitä, jos kriisikunnaksi nimetty Rääkkylä ei tee selkeää liikettä kulurakenteen korjaamiseksi lähikuukausien aikana.
Hän ei ottanut kantaa siihen, voisiko valtio halutessaan päättää Kiteen ja Rääkkylän pakkoliitoksesta. Silloin Rasivaaran koulun lisäksi saattaisi olla aika heittää hyvästit myös yläkoululle Rääkkylässä ja monelle muullekin vielä omissa käsissä olevalle palvelulle.
Timo Mölsä (kesk.) ihmetteli, miten rääkkyläläiset valtuutetut olivat jälleen kerran liukenemassa periaatteellisella tasolla kannatetuista säästöistä, kun keskustelu Rasivaaran koulun kohtalosta kävi kiivaimmillaan. Mölsä näki ympärillään aineksia kyläpolitikoinnista.
Oppilaat keskelle säästötalkoita
Tuure Hirvonen (kesk.) muistutti, että Rääkkylässä on ennusteiden mukaan lähes yhden ala-asteen verran eli vajaat 60 oppilasta vähemmän viiden vuoden päästä. Koulun lakkauttamista vastustaneet muistuttivat oppilaskadon koskevan lähinnä kirkonkylän aluetta – ei niinkään Rasivaaraa.
Ville Hirvonen (kesk.) piti Rasivaaran koulun henkilökunnan laatimaa säästöohjelmaa liian rajuna.
– Jos Rasivaaran koulu jatkaa, säästöt olisi etsittävä jostain muualta, Ville Hirvonen toivoi.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen (kesk.) oli puoluetoverinsa kannalla, sillä hänen mukaansa koululaiset joutuvat koville, jos säästöjä haetaan ilman rakenteisiin puuttumista. Eli toisin sanoen leikataan toiminnallisia kuluja.
Tiukkoihin säästöihin sitoutuneen Rasivaaran koulun henkilökunnan iloksi valtuutetut päättivät olla tarttumatta suoriin 100.000 euron vuositason säästöihin, joihin olisi päädytty siirtymisellä yhden alakoulun kunnaksi.
– Se on iso summa otettavaksi pois sosiaali- ja terveyspalveluista, Merja Leskinen (vas.) perusteli omaa kantaansa vaihtoehtoon, jota koskettaa jo tällä hetkellä noin 200.000 euron säästötavoitteet.
Kunnanjohtajan selviytymissuunnitelma Pidetään Rääkkylää meni läpi valtuustossa, vaikka siitä äänestettiinkin, koska osa valtuutetuista piti sen sisältämiä kulujen leikkauksia Rasivaaran koulun päätöksen jälkeen riittämättöminä.
Tietoa kirjoittajasta
