Kylän sydän vanhasta kunnantalosta?

Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Tero Kuittinen esittelee yritys- ja elinkeinoelämän kehittämisideoita

Maanantai-iltana kunnanviraston valtuustosaliin saapui pieni, mutta sitäkin aktiivisempi porukka pohtimaan kunnan taajamien tulevaisuutta.

– Kuinka kuntaan saadaan uutta draivia ja ilmettä, kysyi hankekoordinaattori Esko Lehto ja jakoi porukan keskustelemaan työryhmiin.

Paikallaolijat näkivät torialueen suunnittelun perusinfrastruktuureineen tärkeänä. Tällä hetkellä grillikahvio ja Pohjois-Karjalan osuuskaupan monipalvelupiste ovat ainoat kirkonkylälle tulijan pysäyttävät paikat.

– Kylälle tulisi saada paikka, kylän sydän, jossa eri toimijat voisivat kokoontua ja tavata. Vanha kunnantalo voisi olla tähän tarkoitukseen hyvä, visioi Mervi Hainaro.

Pääkadun yleisilme on tärkeä, mutta Keskustie palveluineen jää hieman sivuun.

– Kun liikenneympyrä on tehty, torialueen suunnittelussa täytyy olla eri toimijoilla yhteinen suunta, mietti puolestaan Hellevi Haarala.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että kirkonkylän palveluverkostoa halutaan monipuolisemmaksi. Kunnan asukkaiden lähipalvelut tulee olla kunnossa. Lisäksi kaivataan pieniä erikoisliikkeitä tyhjinä oleviin liiketiloihin, kuten leipä-, kenkä- ja matkamuistokauppaa sekä pientä kahvilaa.

– Sitten tulisi ymmärtää, että jos tällaisia palveluita ei käytä, niin niitä ei ole, Hainaro sanoo.

Sesonkien mukaan o-suuskuntapohjaisesti toimiva tai pienyrittäjien pyörittämä ”käsityöläiskortteli” saikin paikallaolijoiden kannatusta. Rinnalle voisi järjestää tapahtumia, jotka puolestaan elävöittäisivät keskustaa.

Toisessa visiossa tyhjät liiketilat muunnettaisiin ikäihmisten asuinkäyttöön. Aivan keskustaan kaivattiin myös hissillisiä kerrostaloja. Kirkonkylän kaavoitus ja julkisivuvalvonta nähtiin tärkeinä osina yleisilmettä ja viihtyisyyttä, joita voisi kehittää suunnittelukilpailunkin avulla.

Vapaa-aikataloudesta lisäleipää

– Liperi on kuuluisa leipäpitäjä. Täällä on perinteitä ja vahva julkinen sektori sekä maakunnan alhaisin työttömyys, Lehto listaa Liperin hyviä puolia.

Luonto- ja matkailualan lähtöasetelmat ovat Liperissä hyvät, esimerkiksi kalastus- ja veneilyn kehittämismahdollisuudet venesatamineen ja vuokraamoineen.

– Vapaa-aikatalouden ja palvelujen näkymät ovat lupaavia vesistöisellä paikkakunnalla. Viikonloput ja kesäaika houkuttelevat ostovoimasta porukkaa, Lehto sanoo.

Erä- ja luontomatkailusta kiinnostuneet kaipasivat puolestaan lisätietoa kunnan alueen luontopoluista ja matkailuteistä, vaikka ”kylän sydämessä” sijaitsevan matkailuinfon kautta. Liperiin kaivattiin myös leirintäaluetta ja mökkivuokrauspalvelua. Ryhmäkeskusteluissa nousee esille, että mökkivuokrauksesta kiinnostunut saa etsimällä etsiä tietoa, internetsivuilla tulisi olla tällaisetkin palvelut helposti löydettävissä.

Alueen elinkeinoelämän tärkeimpänä kehittäjänä nähtiin pienoistiedepuistona kutsuttu Meijerin yrityshautomo. Esille nousi myös esimerkiksi perunan, lupiinin ja tryffelin jatkojalostusmahdollisuudet elinkeinona. Metallialan mahdollisuudet nähtiin myös hyvinä.

Loppukeskusteluissa nousi esille, että työ on yksi tärkeimmistä ja haasteellisimmista vetovoimatekijöistä. Sen jälkeen tulevat asumisen kysymykset ja perheeseen liittyvät palvelut. Toisista työ ei saa kuitenkaan olla elämän pääasia, sillä vapaa-ajantoiminnot pitävät myös Liperin mielekkäänä asuinpaikkana.

– Jos nuorella on esimerkiksi liikuntaharrastus ja siihen liittyvä yhteisö, hän kiinnittyy paikkakuntaan eri tavalla, Jari Keronen sanoo.

Liperin tanssilavasta haluttiin tehdä uusi liikunta- ja kulttuuripaikka, päällystetty urheilukenttä ja jäähalli saivat myös kannatusta. Uudeksi suurtapahtumaksi ehdotettiin Liperin laulujuhlia.

Suorat yhteydet Saimaalle ja maailmalle

Viinijärven ja Liperin tonttipolitiikan tehostaminen on tärkeää uusien asukkaiden saamiseksi kuntaan. Vesistöt ja rantaviiva houkuttelee puolestaan mökkiläisiä.

– Asumisesta on tullut elinkeino muun tuotannollisen toiminnan rinnalle muun muassa Jyrinkylän alueella. Ylämyllyn hyvät liikenneyhteydet, nelikaistainen tie Joensuusta, ovat myös vaikuttaneet asiaan, sanoo Lehto.

Liperin kirkonkylän saavutettavuus ei ole Ylämyllyä huonompi, kyse on vain mielikuvista: – Jos Joensuusta Liperiin ajaa 20 minuutissa, niin ei voida puhua huonosta saavutettavuudesta vaan huonoista mielikuvista, Lehto pohtii.

Kuntalaiset näkivät yksityisten maanomistajien tonttitarjonnan tonttipolitiikan haasteena. Kyläyhdistyksillä voisi olla oma roolinsa alueensa myytävien tonttien kartoittamisessa ja markkinoinnissa. Haja-asutusalueiden vesihuolto- ja viemäröintiverkostojen rakentaminen lisännee tonttikiinnostusta.

Kunnalla on vähän omistuksessaan vesistöjen rantaan ulottuvaa tonttimaata Liperin kirkonkylällä ja Viinijärvellä. Pääosan rantamaista omistavat yksityiset maanomistajat.

Kirkonkylän tiilitehtaan alue nähtiin mahdollisena ja hyvänä asuinalueena.

Kunnan sisäistä ja ulkoista tiedottamista tulisi tehostaa, jotta kunnasta kiinnostunut löytäisi etsimänsä tiedon helposti ja nopeasti. Markkinointivinkeiksi tarjottiin yhteisen graafisen yleisilmeen luomista koko kunnan alueelle ja vetovoimatekijöiden, kuten hyvien liikenneyhteyksien, asumisen, lähipalveluiden ja harrastusmahdollisuuksien esille tuomista.

Ilmassa aito kunnan kehittämishalu?

Kun kuntalaisia, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä on kuultu, työn tuloksena syntyy kaikkien toimijoiden yhteinen Liperin kehittämis- ja markkinointisuunnitelma osahankkeineen heinäkuussa. Tärkeimpiin esille nouseviin asioihin ja niistä syntyviin hankkeisiin haetaan 2–3 vuoden hankerahoitusta.

– Tässä on jo 10 vuotta hukattu aikaa, uusia kaavoituksia kirkonkylälle ei ole tehty ja rahat on laitettu Ylämyllylle. Toivottavasti tässä ollaan aidosti kehittämässä Liperiä eikä tämä suunnitelma jää mappiin lokakuun kuntavaalien jälkeen, kritisoi Jouni Hyttinen.

Kunnanjohtaja Hannele Mikkanen vakuutti, että kaikki toimijat ovat kehittämistyössä aidosti mukana.

– Nyt tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma aikatauluineen. Pääpaino on Liperin kirkonkylällä ja Viinijärvellä, hän sanoo.

Samassa yhteydessä Liperin kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Parkkinen ja varapuheenjohtaja Jorma Pitkänen kertoivat kuntapolitiikan terveiset.

– Liperin ja Outokummun sosiaali- ja terveystoimien yhdistävä Okuli-hanke käynnistyy vuoden 2009 alusta. Hanke on valtakunnallisestikin merkittävä, kertoo ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Parkkinen.

Pari sataa Outokummun palveluksessa olevaa sosiaali- ja terveystoimen työntekijää siirtyy Liperin kunnan palvelukseen. Yhteistyösopimus on tulossa valtuustojen hyväksyttäväksi.

– Liperin kunnan tilinpäätös on 650.000 euroa alijäämäinen. Menokurissa pysyttiin, mutta verotulot eivät kehittyneet odottamallamme tavalla. Jos Liperi halutaan pitää itsenäisenä, on meidän pidettävä omasta taloudestamme huolta, Parkkinen sanoo.

– Alijäämän kattamista tavoitellaan vuoteen 2010 mennessä tehostustoiminnoilla ja verotulojen lisäämisellä. Tässä Liperin ja Viinijärven taajamien kehittämishanke on tärkeä, jotta kasvu on tasaisempaa koko kunnan alueella, Pitkänen lisää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *