Kuntaliitos ei hävitä seurakuntaa Rääkkylästä

Esko Käyhkö mietti raamattupiirin ja jumpan välissä pidetyllä kahvitauolla yhteisvastuukeräystä Tarinatuvalla. Hän toivoo jumalanpalvelusaikojen säilyvän ennallaan Rääkkylässä.

– Toiminnallinen puoli säilyisi ennallaan Rääkkylässä. Seurakuntalaiset eivät tältä osin huomaisikaan, että olisimme liittyneet Kiteeseen. Pidän tätä hyvin turvallisena vaihtoehtona, Rääkkylän seurakunnan kirkkoherra Pertti Venäläinen arvioi.

Kappelimalli on saanut huomattavasti enemmän tuulta alleen kuin sulautuminen Kiteen seurakuntaan. Sulautumis- ja kappelimallien erona on, että jälkimmäisellä tavalla organisoituna toiminta olisi varsin itsenäistä Rääkkylässä.

– Näyttää, että ihmiset ovat eniten kappeliseurakunnan kannalta, Venäläinen painottaa.
Kappeliseurakunnalle on lain mukaan myönnettävä toimintaa varten määrärahat.

Kappelineuvosto on oikeutettu päättämään vapaaehtoisten lahjoitus- ja testamenttivarojen käytöstä – samalla tavalla kuin itsenäisten seurakuntien neuvostot. Seurakuntayhtymän perustaminen näyttää Kiteen ja Rääkkylän osalta epätodennäköiseltä.

”Pienen seurakunnan byrokratia tukahduttaa”

Pertti Venäläinen pitää mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena otettavia askeleita hyvänä kehityksenä, sillä tällä hetkellä Rääkkylän seurakunta hoitaa noin 2.300 jäsenensä asioita suhteellisen raskaalla hallintokoneistolla.

– Pienen seurakunnan pitää pyörittää samanlaista byrokratiaa kuin huomattavasti isompienkin. Silloin pienessä seurakunnassa on vaarana, että byrokratia tukahduttaa toimintaa, kirkkoherra miettii.

Esimerkiksi nuoriso- ja diakoniatyö sekä jumalanpalvelus siihen liittyvine toimituksineen halutaan säilyttää ennallaan myös kappeliseurakunnassa. Rääkkylän kirkkoherranvirasto avaa nykyisin ovensa aamulla klo 9 ja sulkee puolen päivän aikaan maanantaista perjantaihin.

Kappeliseurakunnan toimisto olisi Venäläisen mukaan todennäköisesti nykyistä harvemmin auki Kiteen rääkkyläläisille.

Rääkkylän ja Kiteen seurakuntien muodostama työryhmä ei ole vielä tehnyt lopullisia päätöksiä, vaan valmistelee yhteisten rakennemuutosten suunnittelua seuraavan kerran 27. päivä helmikuuta.

Pertti Venäläinen antoi kirkkoneuvostolle tiedoksi viime keskiviikkona, että seurakunnan piispantarkastuksessa otetaan kuntaliitoksen seurauksena tulevat rakenteiden muutokset esille 18.-20. päivä huhtikuuta Rääkkylässä. Tässä yhteydessä Venäläinen haluaa puhuttavan seurakunnan henkilöstön jaksamisesta muutosten keskellä.

Yksi seurakunnan suurista tulevista muutoksista on jo ovella, sillä kirkkoneuvosto esittää valtuustolle, että se lakkauttaisi seurakuntapastorin viran, joka on ollut olemassa 1980-luvun alkupuolelta saakka Rääkkylässä. Jouko Lehtonen hoiti osa-aikaisena virkaa viime vuoden loppuun asti. Pertti Venäläinen myöntää, että tarvetta pastorille tuntuisi olevan, mutta seurakunnan väestömäärän voimakkaan vähentymisen seurauksena viralle ei löydy taloudellisia perusteita.

Vähenevä toiminta voisi aktivoida osallistumista

Rääkkylässä asuva Kerttu Konttinen ei näe huolen aiheena, jos Kiteestä tulee saaristopitäjän emäseurakunta.

– Asuin aiemmin Kiteellä ja siellä on kotiseurakuntani niiltä ajoilta. Olen Rääkkylässä asuessanikin käynyt joskus Kiteen kirkossa jumalanpalveluksessa, Konttinen taustoittaa suhdettaan naapurikunnan hengelliseen elämään.

Konttinen on joka tapauksessa tyytyväinen, kun jumalanpalvelukset säilyvät Rääkkylässä. Hän osallistuu useamman kerran vuodessa jumalanpalvelukseen.

– Talvella ei tule käytyä niin usein kuin kesällä, jolloin on helpompi liikkua, Konttinen sanoo.
Rääkkylässä noin 20 vuotta asunut Arvo Varis ei pelkää sitä vaihtoehtoa, että alueen seurakuntatoiminta hidastaisi hiukan tahtiaan tulevaisuudessa.

– Jos tilaisuuksia olisi hiukan harvemmin, niissä saattaisi käydä entistä aktiivisemmin, Arvo Varis pohtii.

Vastaa