Torstai oli tärkeä päivä
Ella kävi ilmoittautumassa ekaluokalle Salokylän kouluun. Ellan isä muistelee osanneensa tyttärensä tapaan lukea kouluun mennessään. Tavaamisen opettelu olikin sitten sitä vaikeampaa.
Ella osaa jo lukea.
– Käsitöitä ja muuta, tyttö toivoo koulussa vielä oppivansa.
Ella otti isänsä Wimme Saaren ja kolmevuotiaan pikkusiskon Anni-Marjan mukaan, kun kävi ilmoittautumassa ekaluokalle Salokylän kouluun. Opettaja antoi tytöille ompelukuvat väritettäväksi, sillä aikaa isä teki tärkeät paperihommat.
Ellaa ei jännitä. Isääkään ei tyttären kouluun meno jännitä. Se vähän jännittää, että miten pitkään koulu saadaan kylällä pitää. Eskari siirtyi jo Ylämyllylle.
– Pienessä koulussa on rauhallisempaa ja opetus tehokkaampaa, isä tietää.
Sitä paitsi koulu on lähellä, ilmoittautumaankin polkaistiin pyörällä.
Ilman eskariakin pärjää
Ella ei ole käynyt eskaria, seurakunnan kerhoa kyllä. Lukemaan hän kertoo oppineensa kotona isoveljen aapisesta.
1-2 luokkien opettaja Pia Paakkinen kertoo, että suurin osa ikäluokasta jo käy esikoulun. Aina on kuitenkin lapsia, jotka tulevat suoraan oikeaan kouluun.
– Esikouluhan ei ole pakollinen. Minusta on hienoa, että on vanhempia, joilla on rohkeutta päättää toisin. Yhtä hyvin lapset pärjäävät ilman esikouluakin, opettaja vakuuttaa.
Ryhmässä toimimisen taitoja ja oman vuoron odottamista oppii ennen koulua kerhossa tai harrastuksissa ja monilapsisessa perheessä kotonakin. Opettaja tietää, että melkein vaikeinta voi olla paikoillaan istuminen. Senkin oppii.
Tämänhetkisen tiedon mukaan Salokylän kouluun on ekaluokkalaisia tulossa Ellan lisäksi vain neljä tai viisi. Yhdysluokkaan tulevat lisäksi nykyiset viisitoista ykkösluokkalaista.
– Ei sen yhdysluokan sen isompi tarvitse ollakaan, opettaja tykkää.
Määrät voivat vielä muuttua, jos koululaisia muuttaa kylälle tai kylältä pois.
Tietoa kirjoittajasta
