Valmiiksi suunniteltu, puoliksi liikuttu
Vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen (kesk.) pohti yhdessä seurojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa Rääkkylän liikuntastrategiaa vuoden 2007 tammikuussa, jolloin aivoriiheen osallistuivat mm. Aarne Rautiainen, Helmi Vänskä ja Eeva Mikkonen.
– Tämä strategia auttaa selkeyttämään suuntaa, johon toimintaa tulee ohjata, Kymäläinen miettii.
Liikuntastrategia antaa tärkeitä eväitä parhaillaan kehiteltävään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sekä mahdolliseen kuntaliitokseen. Strategian keskeisenä tavoitteena on rääkkyläläisten liikkumisen lisääminen.
– Liikuntamahdollisuudet ovat yksi kunnan vetovoimatekijöistä, vapaa-aikasihteeri muistuttaa.
– Meillä on kunnassa liikuntamyönteinen henki. Rääkkylässä on huomattu liikunnan positiivinen merkitys niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikääntyneiden hyvinvoinnille ja terveydelle.
Ohjattua liikuntatoimintaa löytyy ympäri Rääkkylää. Urheiluseurat ja yhdistykset ovat kantaneet hyvin kortensa yhteisen hyvinvoinnin kekoon, jota kunnan järjestämät eri kylien liikuntaryhmät täydentävät.
– Meillä on ryhmiä kuudessa tai seitsemässä eri kylässä Rääkkylässä. Esimerkiksi Haapasalmella toiminta veinasi loppua, mutta sitten kävijät aktivoituivat ja nyt siellä on ollut vajaat kymmenen liikkujaa mukana.
Työikäisten ja ikääntyneiden kylien liikuntaryhmien lisäksi Rääkkylä on aktivoinut asukkaita sählyllä, sekajumpalla, juoksukoululla sekä kuntonyrkkeilyllä. Lapsia ja nuoria varten löytyy kiipeily-, urheilu- ja uimakouluja.
Käyttömaksut pysyvät kohtuullisina jatkossakin
Yksi Rääkkylän vahvuuksista on ollut liikuntapaikkojen alhaiset käyttömaksut, joista käy esimerkkinä monipuolinen kuntosali.
– Työssä käyvät aikuiset maksavat 20 euroa kuntosalikortista kuukaudessa. Tarkoitus on pitää käyttömaksut hyvin kohtuullisina jatkossakin.
– Kuntosalitoiminta on ollut hyvin suosittua. Vajaat sata rääkkyläläistä käyttää säännöllisesti kuntosalia, mikä on aika hyvä määrä tämän kokoisessa kunnassa, Jyrki Kymäläinen arvioi.
Kaikille on haluttu taata mahdollisuus pitää kunnostaan huolta.
– Alle 18-vuotiaat, eläkeläiset, työttömät ja erityisryhmät on huomioitu käyttömaksuissa joko ilmaisina tai pienempinä maksuina.
Palvelukeskuksen yhteydessä on ikääntyneille tarkoitettu kuntosali eli seniorisali, jossa on noin 200 laskettua käyntikertaa kuukaudessa.
Lisäksi Rääkkylä voi ylpeillä lajilla, jonka harrastamisen edellytyksiä ei ole kaikilla kunnilla mahdollisuutta tarjota.
– Rääkkylässä on Keski-Karjalan alueen ainoa keilahalli, joka sijaitsee kuntosalin yhteydessä Yrittäjätalossa.
Turvallisempia ja autoilta vapaita väyliä kaivataan
Kävely on ylivoimaisesti suosituin liikuntamuoto myös rääkkyläläisten keskuudessa. Saaristopitäjässä on hyvät ja maisema-arvoiltaan upeat liikkumismahdollisuudet, mutta parantamisen varaakin riittää. Kuntoilijat käyttävät ahkerasti Rääkkylän kirkonkylän ja Rasivaaran väliä. Liikenne on toisinaan hyvinkin vilkasta Kiteentiellä.
– Liikuntastrategiaa tehtäessä tuli paljon sellaista palautetta, että tälle liikkujien paljon suosimalle osuudelle kaivattaisiin kevyen liikenteen väylää.
Liikkujat haluaisivat autoilta vapaata liikuntareittiä myös kirkonkylältä Kankaanrinnan ja Kompakan alueille. Käytetyin kevyen liikenteen väylä on tällä hetkellä kirkonkylän ja Paksuniemen välillä. Rääkkylän perusliikuntapaikat ovat hyvässä kunnossa kirkonkylällä ja osaksi myös eri kylissä, joissa on eri järjestöjen omistamia liikuntapaikkoja sekä -tiloja.
Liikkuvan vanhemman lapsi ei aktivoidu itsestään
Yksikään rääkkyläläinen ei tosin liiku ilman omaa tahtoa ja sen löytäminen olisi luontevinta lapsena. Tätä taustaa vasten Jyrki Kymäläinen pitää hyvänä toiminta-ajatuksena, että liikuntakasvatusta saataisiin sisällytettyä entistä vahvemmin äitiys- ja lastenneuvolaan sekä päiväkoteihin.
– Se ei vielä sano, että lapsi alkaa liikkumaan, vaikka vanhempi liikkuisi säännöllisesti. Lasta täytyy tukea liikkumaan.