Jukka Laapotti ei halua nähdä tahroja paperisodan keskellä
Jukka Laapotti uskoo kansanmusiikkifestivaalin löytävän entistä tukevamman taloudellisen pohjan saaristopitäjästä, kun papereita ja asioita käy tarpeeksi tarkkaan läpi.
– Parasta lääkettä tälle hommalle on, kun käännämme kaiken ympäri. Siten voimme löytää hyviä toimintamalleja, jotka ovat menneet edellisillä kerroilla ohi. Keskityn pohtimaan miten saisimme mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla, hän toteaa kenties tärkeimmästä toimenkuvastaan.
Joensuun järjestämän lastenkulttuuriverkoston – Lasten Joensuun – tiedotus- ja markkinointivastaavana Laapotti sai hyvää pohjaa erilaisten tapahtumien organisointiin. Työn ohella nuorison ja vapaa-ajan ohjaajaksi kouluttautunut Laapotti kävi ennen Rääkkylä Folkin kutsua kokeilemassa kasvattajan hommia yksityisessä lastensuojelulaitoksessa Juankoskella.
Rääkkylä Folkin toiminnan päätapahtuma on tietysti Kihaus Folk, joka koittaa taas ensi kesänä. Laapotti on kokenut tilanteen vahvasti siten, että uudet henkilöt ohjaavat nyt festivaalilaivaa eteenpäin.
– Rääkkylä Folkin identiteetistä keskustellessa ei voida puhua mistään entisestä, vaikka mukana on muutamia ihmisiä Rääkkylän Kansanmusiikkiyhdityksestä. Nämä kokeneet henkilöt tuovat ammattitaidollaan ja tiedoillaan kallion pohjaksi, jonka päälle rakennamme uutta taloa, Laapotti kuvailee.
– Toisaalta talkoolaiset ovat pääosin samoja henkilöitä kuin aiemminkin, mikä onkin elintärkeätä tämän kokoisessa kunnassa. Arvioisin, että 75 prosentta edellisinä vuosina mukana olleista vapaaehtoisista tarjoaa apuaan jatkossakin. Näin olen ihmisten puheista käsittänyt.
Kihaus on kova nimi Suomessa
Kihaus Folk -festivaalitapahtuman turvallisuudesta huolehtiva Laapotti ei halua ottaa kantaa siihen miksi Rääkkylän Kansanmusiikkiyhdistys lopulta kaatui, mutta toteaa kuitenkin sen verran, että viime kesänä järjestetty Kihaus ei ollut kaiken pahan alkujuuri.
– Jos sillä yhdistyksellä ei olisi ollut edellisien vuosien kiviä nilkoissa, tilanne olisi ollut toinen, kun miettii lipun ostaneiden määrää viime Kihauksessa.
Vaikka menneisyyteen Rääkkylä Folk ei voi eikä halua vaikuttaa, niin Laapotti kuitenkin muiden tavoin tunnistaa historian merkityksen nykypäivässä. Kihaus sekä sitä seurannut Kihaus Folk kulkevat ihmisten puheissa yhtenä ja samana festivaalina, vaikka monia asioita halutaankin tehdä nyt entistä paremmin.
– Kihaus on kuitenkin kova nimi. Festivaalin laatu ja monipuolisuus tunnetaan hyvin. Ihmiset ovat suhtautuneet Kihaus Folkiin positiivisesti, kun olen käynyt keskusteluja ensi kesän festivaaliin liittyen.
Kaksi kertaa sukulaistensa kanssa Kihauksessa 2000-luvun alussa käynyt Laapotti uskoo monipuolisuuden olevan myös jatkossa tärkeä ominaisuus festivaalille, joka haluaa vetää mahdollisimman paljon ihmisiä puoleensa.
Kulurakenteita tarkkaan miettivä nuori mies käyttää osan energiastaan myös opintoihin monimuotokoulutuksessa, jonka päämääränä siintää kulttuurituottajan tutkinto neljän vuoden päässä. Laapotti pystyy suorittamaan valtaosan opinnoistaan esimerkiksi netin välityksellä Rääkkylässä, vaikka opetus onkin lähtöisin Mikkelin ammattikorkeakoulusta.
Rääkkylä Folkin tuottajana Laapotti käyttää vain viidenneksen ajastaan kontaktissa muihin ihmisiin.
– Muu osa tästä työstä on paperisotaa.
Punaista mattoa ja ruusuja taivaalta
Tulevan Kihaus Folkin osalta Laapotti vastaa festivaalin rantautumisesta Joensuun Ilosaareen. Taiteellinen johtaja Pauliina Lerche miettii esiintyjät sekä Rääkkylään että Joensuuhun. Kansanmusiikkifestivaali yrittää saada erityisesti nuoria aikuisia liikkeelle maakunnan keskuksessa.
– Ilosaaren konsertin pääasiallinen kohderyhmä on yli 25-vuotiaissa nuorissa. Kuulopuheiden perusteella viime kesä meni hyvin Joensuussa. Kaikki mikä menee yli 1 500 kävijän on plussaa Joensuusta, Laapotti arvioi.
Suomen suurimman kansanmusiikkifestivaalin Kaustisen järjestäjäorganisaation kanssa tehtävä yhteistyö on Laapotin mukaan merkittävä Kihaus Folkin kannalta. Jokainen uusi vaihtoehto ja näkökulma mahdollistavat entistä paremman festivaalin luomista.
Rääkkylä Folkin tuottajan arkipäivät sujuvat tiukasti unelmien ja epäonnistumisen pelon välimaastossa. Korkeintaan Laapotin ajatukset karkaavat joskus sinne paremmalle puolelle.
– Kihauksen nimi on osittain likaantunut ja sitä on vähän hankala miettiä miten tilannetta korjaisi täysin.
– Muuten kuin, että tulevana vuotena tehdään paljon rahaa, ruusuja sataa taivaalta ja punainen matto levitetään festivaalin eteen.
Tietoa kirjoittajasta
