Yhtenäiskouluun jo ensi syksynä?

Toimelasta päin otetussa kuvassa vasemmalla näkyvään siipeen tulee siiron toteutuessa esikoulu aidattuine pihoineen. Oikeanpuoleisessa uudessa siivessä on tilat 1-4 luokille.

Rehtori Jouni Hyttinen esitteli maanantaina vanhempainillassa selvityksensä koulujen yhdistämisestä.

Tilaisuuteen kutsuttiin tulevien eskarilaisten ja pienten koulun oppilaiden vanhemmat. Paikalle koulukeskukseen saapui yhteensä kuutisenkymmentä isää ja äitiä, jotka saivat mahdollisuuden tutustua alaluokille vapautuviin luokkiin koulukeskuksen uusimmassa siivessä.

Esikoululaisten vanhemmat piipahtivat pihan läpi tulevan eskarin tiloissa.

Tiloista ei moitteen sijaan löydetty, päällimmäisenä huolena tuntuikin olevan välituntien vietto samalla pihalla isompien koululaisten kanssa.

– Näistä tehdään liian äkkiä isoja, huolehtivat kolmasluokkalaisten tyttöjen äidit Tuija Turunen ja Hanna Tanskanen.

– Ei mene kuin kaksi viikkoa, niin ekaluokkalaisetkin kulkee tuolla napapaidoissa, eräs äiti pelkäsi isommilta tulevia vaikutteita.

Säästöä ja käytännöllisyyttä

Alakoulun ja eskarin siirtyminen koulukeskukseen tuli mahdollisiksi, kun lukion lopettamispäätös oli tehty. Päällimmäinen syy on siirrosta tuleva taloudellinen säästö.

Vuositasolla pelkästään pienten koulun ylläpito maksaa 120 000 euroa.

– Se on suoraa säästöä, Hyttinen laskeskeli.

Vanhempia mietitytti kohdentuisivatko saatavat säästöt koulun ja opetuksen kehittämiseen.

– Sitä ei voi luvata, napautti vs. sivistysjohtaja Jukka Orenius.

Kuntalaisten ikääntyminen tietää kasvavia terveydenhuollon menoja, joten säästöt saattavat huveta valmisteilla olevan uuden koulutien toiselle puolelle.

– Moni käytännön asia helpottuu huomattavasti, kun ollaan saman katon alla, rehtori jatkoi perusteluitaan, viitaten muunmuassa opettajien kulkemiseen kahden koulun välillä. Pienten koulu on myös huonokuntoinen ja tiloiltaan epäkäytännöllinen, opettajien sosiaalitilat puuttuvat kokonaan.

Hyttinen totesi esityksessään, että kynnyskysymyksiä ovat koulukeskuksen piha-alueen ja liikennejärjestelyjen rakentaminen alakouluikäisille sopivaksi. Mikäli näitten asioitten järjestäminen ennen koulujen alkua kyetään varmistamaan, rehtori totesti esittävänsä sivistyslautakunnalle koulujen yhdistämistä.

Huolia ja pelkoja

– Nuo ovat vain rahaan ja tavaraan liittyviä perusteita, moitti kahdeksan lapsen äiti Eeva-Kaisa Karhukorpi.

Karhukorpi peräsi lapsen oikeutta terveeseen kehitykseen ja kasvuun ja epäili, ettei isossa yksikössä pystytä tarjoamaan kyllin turvallisia olosuhteita pienimmille koululaisille.

Moni vanhempi myönsi olevansa ikävästi yllättynyt asioitten saamasta käänteestä. Tuoreessa muistissa oli lukion alasajo, jossa vanhemmat ja oppilaat kokivat, etteivät saaneet ääntänsä kuuluviin.

– Hätäilyn makua, tuumittiin vanhempien joukossa.

Tilaisuuden jälkeen rehtori kertoi puolestaan olevansa hämmästynyt siitä, että vanhemmat kokivat asian tulevan ns. puun takaa. Hyttinen totesi esittäneensä selvityksen alakoulun siirtämisestä nyt nimenomaan ensimmäisenä vanhemmille, vasta sen jälkeen ehdotus menee eteenpäin.

– Tuntuu, ettei ole oikein luottamusta siihen, että asia halutaan hoitaa ja järjestää kunnolla, rehtori pahoitteli.

Jatkossa pienten koulun siirtymistä käsitellään sivistyslautakunnassa ja pihojen ja tiejärjestelyjen osalta teknisessä lautakunnassa.

Tästä on kyse

Jako ylä- ja alakouluun ovat jäännettä kolmen vuosikymmenen takaa, jolloin kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu yhdistettiin peruskouluksi.

Liperin alakoululla olivat luokat 1-6 vuoteen 2001 asti, jolloin esikoulun tullessa kaksi ylintä luokkaa siirtyi koulukeskukseen.

Koko peruskoulun siirtäminen saman katon alle tuli ajankohtaiseksi, kun lukion loppumisen ja oppilasmäärän vähenemisen takia koulukeskukselta vapautuu tiloja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *