Rääkkylän palvelut eivät ole turvassa
Valtio nimesi Rääkkylän kriisikunnaksi, jonka ainoa vaihtoehto liittyä Kiteeseen ja sen jälkeen kunnantalosta voidaan tehdä vaikkapa Keski-Karjalan suurin bingohalli.
Selviä asioita selvittänyt sisäasianministeriön asettama arviointiryhmä teki loppuraportissaan selväksi, että Rääkkylän on aktiivisesti löydettävä edellytykset kuntajaon muuttamiseksi Kiteen kanssa.
– Uskon arviointiryhmän johtopäätöksen olleen ainoa ja oikea, jos ajatellaan valtion suhtautumista. Kriisikunnille ei olla osoittamassa yhtään ylimääräisiä valtionosuuksia, arviointiryhmän puheenjohtaja Kari Korkeakoski tuumaa.
Joutsenon kaupunginjohtaja Korkeakoski viittasi siihen kohtaan, joka Rääkkylän kunnanjohtajan Yrjö Erosen mielestä tuo kenties eniten ajatuksia mieleen.
– Yllätys on se, että valtiovallan taholta ei haluta tarkastella vaihtoehtoja kuntaliitokselle. Yhdistymisavustukset ovat suurinta valtionapua mitä valtiolla on annettavissa. Se on ministeriön virkamiesten kanta, Eronen toteaa.
Rääkkylä ”käyttänyt” liitosavustukset
Korkeakoski on tarkastellut Rääkkylän talouden kehitystä eri ajoilta ja kulmista sekä tutkinut tulevaisuuden ennusteita.
– Tilanne on todella haastava. Väki vähenee ja vanhenee. Keski-Karjalassa tapahtuu vielä lisää kuntajaon muutoksia pitemmällä aikavälillä, Korkeakoski näkee.
Toisin sanoen Korkeakoski on tilanteeseen tutustuttuaan tullut siihen tulokseen, että Rääkkylän lähestymisen torjuneet Kesälahti ja Tohmajärvi joutuvat vielä taipumaan valitsemiltaan poluilta. Rääkkylän ja Kiteen edustajat kunnioittavat naapureidensa tekemiä ratkaisuja.
Loppuraportti kannustaa Rääkkylää jatkamaan valitsemallaan tiellä eli ravistelemaan liian kalliita rakenteellisia ja pysyvä tekijöitä. Palvelujen kustannukset täytyy kattaa pääosin tulorahoituksen kautta, eikä esimerkiksi omaisuuden myynnillä tai lainarahoituksella.
Kiteen kanssa todennäköisesti toteutuvasta kuntaliitoksesta saatavat valtion yhdistymisavustukset ovat hienostuneella tavalla korvamerkittyjä. Tämän ajatustavan taustalla on se, että Rääkkylä on jo käyttänyt omalta osaltaan odotettavissa olevat rahat.
– Porkkanaraha kannattaa käyttää taseen vahvistamiseen, Korkeakoski tietää.
Lapissa menee vieläkin huonommin
Yrjö Eronen ei lupaa, että kaikki palvelut säilyvät mahdollisessa kuntaliitoksessa sellaisina kuin rääkkyläläiset saavat niitä vielä tänä päivänä käyttää.
– Jos kaksi kuntaa liitetään toisiinsa, jotainhan siinä pitää tapahtua.
Positiivisia asioita etsiessä voi ajatella, että kunnan työntekijöillä on erinomainen mahdollisuus kehittää osaamistaan suuremmissa yksiköissä. Loppuraportti sisältää yltiöpositiivisen laskelman, jonka mukaan Rääkkylän vuosikate olisi positiivinen vuodesta 2007 lähtien ja riittäisi kattamaan poistot vuodesta 2011 lähtien. Arvio on tehty varsin varovaisilla meno-oletuksilla.
– Arviointiryhmä katsoo, että Rääkkylän kunnan talouskehitys ja näkymät ovat siinä määrin heikot, että kuntalaisten palvelujen turvaaminen saattaa vaarantua, loppuraportissa lukee.
Kyyninen voisi tulkita palveluiden säilyvän vain, jos niitä leikataan. Korkeakoski muistuttaa, että elinkeinopalveluissa ja yritystoiminnassa onnistuessa kaikilla Suomen kunnilla on mahdollisuus parantaa asemiaan.
– Lapissa on paikkoja, joissa on vielä Rääkkylääkin hankalampi tilanne, Korkeakoski lisää.
Tietoa kirjoittajasta
