Kihaus haihtuu historiaan

– Minä tarttisin orkesterin kertomaan, että rakastan sua vielä oikein tosissaan. Minä tunnen kyllä pari hyvää soittajaa, mutta ne on aika tarkkoja keikkapalkoistaan. Eikä mulla ole rahaa!

Kihauksessa esiintynyt Hector ja lukuisat muut nimekkäät laulajat ovat jatkossa riippuviin puutarhoihin verrattavia ihmeitä Rääkkylässä.

– Ei tätä ole voinut itkemättä niellä, Kihauksen markkinointisihteeri Sari Hirvonen toteaa.

Piste iin päälle tuli taivaalta. Viimeinen Kihaus päättyi ukkosmyrskyn kouriin seitsemäs päivä heinäkuuta kuluvana vuonna, jolloin taloudellisesti hyvin edennyt teemavuosi kärsi kovan takaiskun.

– En uskonut Kihauksen päätöspäivälle sattuneen kovan myrskyn jälkeen, että tämä olisi tässä, Hirvonen muistelee ja myöntää lopullisten lukujen olleen järkytys.

Hallitus esittää toiminnan lopettamista

Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Kylänpää arvioi velkamäärän olevan samaa luokkaa kuin vuonna 2002.

Kihauksen hartiat eivät enää kestä noin 130.000 euron velkoja. Kylänpää muistuttaa, että taloustilannetta vielä selvitellään.

Taloudellisen kuopan syvyys valkenee paremmin 19. päivä syyskuuta.

– Hallitus esittää silloin pidettävässä kokouksessa, että yhdistys voi lopettaa toimintansa ja ilmoittaa päätöksestään velkojille, Kylänpää kertoo.

Kylänpään arvion mukaan yhdistys menetti 70.000 tai jopa 80.000 euroa kuluneen teemavuoden päättäneessä myrskyssä.

Kunta kärsii kovat tappiot

Rääkkylän kunnanvaltuusto myönsi kansanmusiikkiyhdistykselle 40 000 euron lainan maaliskuun lopulla. Lainaa on jo ehditty jonkin verran lyhentää, mutta on selvää, että kunta kärsii mittavat vahingot Kihauksen päättymisestä.

– On vaikea ajatella jotain muuta tapahtumaa, joka voisi korvata Kihauksen tuoman positiivisen julkisuuden kunnalle. Toivoisin, että vuosien varrella kertynyttä tietoa ja taitoa voitaisiin hyödyntää, jotta Rääkkylä tunnettaisiin jatkossakin elävästä kansanmusiikista, kunnanjohtaja Yrjö Eronen pohtii.

Kihaus laajeni tänä vuonna Kiteelle ja Joensuuhun, jossa järjestetty etuottokonsertti keräsi noin 2 000 ihmistä.

– Festivaalissa oli hyvää ainesta maakunnalliseksi tapahtumaksi, Eronen harmittelee.

Hyvää yötä Rääkkylälle

Kihaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Sitä ennen tapahtuma tunnettiin nimellä Heinähupa. Sari Kaasinen toimi Kihauksen taiteellisena johtajana vuosina 1991–2005. Tänä aikana Rääkkylän kunta nousi parrasvaloihin valovoimaisena kansanmusiikkipitäjänä.

– Jos Kihaus ei jatku, Rääkkylä nukkuu sen jälkeen, Kaasinen mietti uutisen kuultuaan eikä välittömästi löytänyt oikeita sanoja saaristopitäjän unen laadulle.

Tämän vuoden Kihauksen taiteellinen johtaja Pauliina Lerche korostaa festivaalin lähestyneen ”oikein kunnon positiivista tulosta” ennen myrskyä.

– Se oli viimeinen, paksu ja pitkä naula arkkuun, Lerche viittasi kaiken pyyhkineeseen sateeseen.