Paremmat palkat pistäisivät kunnat ahtaalle

Koulukäyntiavustaja Laura Korkeakoski viettää aikaa kirkonkylän koulun oppilaan Karoliina Hirvosen kanssa Rääkkylässä, jota koskevat käynnissä olevat palkkaneuvottelut siinä missä muitakin kuntia.

Teollisuuden piirissä alkukesästä syntyneet 8-9 prosentin sopimukset ovat virittäneet kuntatyöntekijöidenkin odotukset tavanomaista korkeammalle.

Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen suhtautuu epäilevästi siihen, että hallitus on valmis tukemaan täysimääräisesti ja pysyvästi korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä.

– En usko hallitusohjelman lupaukseen. Mistä nyt löytyisi kunnille lisää rahaa, kun sitä ei ole tarpeeseen löytynyt ennenkään, kunnanjohtaja toteaa.

Kunta-alan työmarkkinalaitos laskee, että esimerkiksi ylimääräinen 20 prosentin korotus maksaisi hoitoalalle 800 miljoonaa euroa vuodessa. Päivähoidon korotus maksaisi 300 ja sosiaalihuollon korotus 400 miljoonaa.

– Jos mennään hyvin suuriin kuntasektorin palkankorotuksiin, se rasittaa kuntataloutta ja on jostain muualta pois.

”Ainahan ne lupaavat ennen vaaleja”

Eronen seurasi eduskuntavaalien alla tehtyjä lupauksia mietteliäästi. Kunnat joutuvat keksimään keinot, joilla selvitä kunnialla tulevista palkkaratkaisuista, sillä sekin on tiedossa, että valtionosuuksien kokonaismäärät eivät tule nousemaan. Hyvin suuret korotukset voivat tuoda kunnille haasteita, joista kaikkien on lähes mahdotonta selvitä kunnialla.

– Palveluiden turvaaminen voi vaarantua, Eronen pelkää.

Rääkkyläläinen kodinhoitaja Irma Käyhkö suhtautuu vaalien alla annettuihin lupauksiin varovaisesti. Hän ei pidä ollenkaan varmana, että kunta-alan työntekijöitä odottaisi syksyn neuvotteluissa mahtavia korotuksia.

– Ainahan sieltä joukosta löytyy tulevia kansanedustajia, jotka lupaavat kaikenlaista ennen vaaleja.
15 vuotta työssään viihtynyt Irma ei muista erityisen suuria palkankorotuksia uransa varrelta.

– En muista tulleen tuntuvia korotuksia. Emme ole työpaikalla purnanneet siitä mitä palkkaa olemme saaneet.

”Lisäliksa ei olisi pahitteeksi”

Käyhkö ei tosin laittaisi vastaan, vaikka kunnon korotuksia hänenkin alalleen tulisi. Kodinhoitajan työ on sen verran vaativaa, että ei sitä huomaamattaan tee.

– Tässä pitää olla takana koulutusta ja homma täytyy hallita, jotta pärjää. Kodinhoitaja tarvitsee hyvää selkää ja kestäviä jalkoja. Asiakkaiden pukeminen ja vaipanvaihdot ovat lisääntyneet vuosien varrella.

– Työ on sekä fyysisesti että henkisesti rankkaa.

Hieman leikkisästikin Irma tiivistää tunnelmansa meneillään olevista palkkaneuvotteluista:

– Lisäliksa ei olisi pahitteeksi.

Rääkkyläläisellä erityisopettajalla Tuula Häkkisellä on enää puolitoista vuotta aikaa eläkeikään. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että hän on seurannut etäisesti käynnissä olevia palkkavääntöjä.

– Olen ollut omaan palkkaukseeni tyytyväinen. Palkkauksesta on ollut opettajien keskuudessa vuosien aikana puhetta, mutta ei mitään hirveää napinaa, Tuula toteaa.

Sitä vaaraa ei Tuulan mukaan ole, että opettajia odottaisi jatkossa kohtuuttomat taloudellisen saamiset.

– Opettajat ansaitsevat mahdollisesti saamansa korotukset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *