Rahtilaivojen riskit on tiedostettu pelastuslaitoksella
Pelastuslaitos harjoittelee välillä vesillä mm. öljypuomien käyttöä.
Valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, ettei muista viime vuosilta ainuttakaan pahempaa onnettomuutta Liperin vesiltä. Saimaan alueen pelastussuunitelmassa Liperin ja Rääkkylän väylät on kuitenkin mainittu korkeariskisinä.
– Valmiudet toimia onnettumuustilanteissa ovat hyvät. Meillä on venekalustoa esimerkiksi Liperissä, Rääkkylässä, Joensuussa, Pyhäselässä ja Kiteellä. Pääsemme nopeasti liikkeelle sekä polttoainevahinkojen että pelastustoimien yhteydessä, sanoo Viitaniemi.
Sisävesillä ei ole tänä päivänä enää öljynkuljetuksia, joten öljyvahingon riski rajoittuu alusten omiin polttoainevarastoihin.
– Polttoainevuotoja varen meillä on öljyntorjuntavarastot Arvinsalmella ja Joensuussa. Niistä tarvittava kalusto saadaan nopeasti liikkeelle.
Tänä päivänä laivat eivät saa enää laskea jätevesiään suoraan sisävesiin, mutta näin sanottujen harmaiden vesien eli muiden talousvesien suhteen lainsäädäntö ei ole yksiselitteinen. Joensuun satamasta löytyy piste, jossa kaikki laivojen vedet saa pumpattua yleiseen viemäriverkkoon.
Riskit kartoitettu
Pelastuslaitoksessa on varauduttu riskeihin suunnitelmilla, joissa on ohjeet mistä ja ketä hälyytetään onnettomuustilanteessa paikalle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on Saimaan alueen pelastus- ja öljyntorjuntasuunnitelmien lisäksi myös oman maakunnan vesiä koskeva öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Viimeinen päivitys suunnitelmaan on tehty tänä vuonna.
– Keväällä kartoitimme vesipelastukseen liittyviä riskipaikkoja ja väylien perusteella Arvinsalmi-Vuoniemi syväväylä on riskialtis kapeutensa ja mutkaisuutensa takia.
Harjoitukset säännöllisesti
– Järjestämme harjoituksia vuosittain. Viimeiset harjoitukset olivat kesäkuussa ja mukana oli Liperin, Joensuun ja Rääkkylän alueiden henkilökuntaa.
Vaikka joinakin päivinä ranta-asukkaat ja mökkiläiset saattavat nähdä Liperin ja Rääkkylän syväväylillä useampiakin rahtilaivoja, ovat liikennemäärät kaikesta huolimatta suhteellisen pieniä.
– Liikenne on kohtalaisen hiljaista, joten vahinkoja sattuu onneksi vähän ja se on hyvä, toteaa valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi.