Veljesharjulla rakennetaan jälleen

Ammattiopetuksen talon kattotiilet menevät kierrätykseen. Sisäpuolen suurimpia haasteita on vanhojen eristeiden poistaminen.

Kaprakan ammatillisen koulutuskeskuksen kymmenen miljoonan euron saneerausurakka on alkanut. Ensiksi korjataan ammattiopetustilat.

Käsämän Veljesharjun rakennushistoriallisesti arvokkaat, vuosina 1947-49 valmistuneet rakennukset korjataan perusteellisesti tulevien vuosien aikana.

Arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelemista taloista jää jäljelle vain ulkokuori. Sisätilat rakennetaan kokonaan uudelleen.

– Rewellin suunnittelema ulkoarkkitehtuuri ja ympäristö säilytetään täysin ennallaan, vakuuttaa rakennusarkkitehti Raimo Tukiainen, joka on suunnitellut Kaprakan saneerauksia jo kymmenen vuoden ajan.

Urakka aloitettiin huhtikuussa 96 metriä pitkästä ja runsaat 1300 neliötä käsittävästä ammattiopetuksen rakennuksesta. Valmista pitäisi tulla vuoden päästä. Hankkeen kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Peruskorjausaste on 120 prosenttia eli korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.

Pitkän rakennuksen valmistuttua siirrytään yleisopetuksen tiloihin, joka on kooltaan samaa luokkaa. Kokonaisuudessaan noin kymmenen miljoonan euron hanke päättyy juhlasalin saneeraukseen.

Hankkeen rahoittaa kokonaan Hengitysliitto Heli ry. Valtiontukea ei tullut eikä museovirastoltakaan liiennyt euroja. Talouspäällikkö Markku Liukkosen mukaan saneerauksessa edetään rahatilanteen mukaan.

– Tätä on suunniteltu jo kymmenen vuotta, mutta liikkeelle ei olla päästy vähäisten resurssien vuoksi. Olemme joutuneet tekemään rakennuksiin paljon tilapäisratkaisuja, joten olemme tyytyväisiä, kun pääsimme nyt korjaamaan kunnolla, rehtori Jyrki Rautiainen kertoo.

Huonoimpaan jamaan päässeen ammattiopetusrakennuksen ongelmia olivat mm. home ja radon. Siksi se on ollut vähällä käytöllä viimeiset vuodet.

Vaikka rakennukset ovat valmistuneet aikana, jolloin pulaa oli paitsi rakennustarvikkeista myös työmiehistä, ne ovat seisoneet harjun laella ryhdikkäänä ilman suurempia korjauksia. Uljaana tavoitteena on, että peruskorjaamisesta ei tule peruspilaamista.

– Ammattiopetuksen tilat voisi rakentaa nopeamminkin kuin vuodessa, mutta tavoitteenamme on hyvä lopputulos. Koska meillä on asiakkaina mm. hengityselinsairaita, on rakenteille asetettu tavallista korkeammat vaatimukset, Rautiainen sanoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *